Samaan aikaan toisaalla

Herää kysymys, missä olivat Hauhon Lautsian Schulmanit Erik Ehrströmin päiväkirjasta? Lautsian väki ei näytä osallistuneen säätyläistön vilkkaaseen seuraelämään kesällä 1811. Siihen oli hyvät syynsä...

Lautsiassa oli edellisenä vuonna vihitty kartanon perijä majuri Otto Wilhelm Schulman ja Lovisa Wilhelmina ”Minette” Gardiemeister Tyrvännön Haukilan kartanosta. Avioparin esikoinen Fredrika Wilhelmina Sofia syntyi maaliskuussa 1811 Tyrvännössä, joten nuori rouva asusteli lapsuudenkodissaan myös seuraavan kesän. Aviomieskin ehkä oleili enimmäkseen siellä. On varsin mahdollista, että Lautsian päärakennusta myös kunnostettiin.

Säännölliset ehtoollismerkinnät nuorella parilla alkavat Lautsiassa vasta vuodesta 1812. Lautsian nuori rouva Lovisa Wilhelmina oli kesällä 1811 edelleen enemmän keskittynyt lapseensa ja Tyrvännön alueen seurapiireihin. Lisäksi Haukilassa asunut 89-vuotias vanha neiti Anna Gardiemeister kuoli toukokuussa 1811. Kartanossa myös valmisteltiin Lovisa Wilhelminan sisaren Elisabet Eleonoran häitä Nils Idmanin kanssa. Pari vihittiin lokakuussa 1811.

Lautsian kartanoa hallitsi yksin kesällä 1811 rouva Ebba Christina Tihlman, joka oli vuonna 1805 kuolleen kapteeni Carl Fredrik Schulmanin leski. Hän oli syntyisin Hauholta ja varmasti tunsi erittäin hyvin kaikki alueen säätyläisperheet. Lautsian rouva oli kuitenkin vuonna 1811 peräti 78-vuotias. Se merkitsi väistämättä hiljaista elämää, johon tuskin kuului visiittien tekeminen ja tanssiaiset. Jos rouva johonkin kykeni kesällä lähtemään, niin ehkä Haukilan kartanoon katsomaan pientä pojantytärtään.

Lautsian nuorempi poika majuri Carl Fredrik asui vaimonsa Fredrika von Platenin kanssa Asikkalan Kalkkisten Iisakkilassa. Perheen pieni poika Carl Axel Wilhelm kuoli toukokuussa 1811, joten tuskinpa perheellä oli halua osallistua Hauhon kesärientoihin. Lisäksi rouva odotti uutta lasta. Tytär Ebba Fredrika puolestaan oli avioitunut 1796 hauholaisen Adolf Joakim Borgenströmin kanssa mutta muuttanut sittemmin Rengon Kaloisiin. He toki saattoivat vierailla Lautsiassa neljän lapsensa kanssa.

Niinpä Lautsian palveluskunta koostui vuonna 1811 vain muutamasta henkilöstä. Keittiön puolella puuhasivat kokeneet piiat Anna Juhontytär ja Liisa Matintytär. Ulkotöissä auttoi renki Matti Aataminpoika. Palvelusväen määrä tuntuu vähäiseltä mutta suuren osan töistä tekivät kartanon torpparit. Keskeisissä rooleissa olivat lisäksi renkivouti Heikki Heikinpoika ja vaimonsa Eeva Erkintytär, jotka olivat työskennelleet kartanossa vuodesta 1806. Heille syntyi Lautsiassa kaksi lasta: vuonna 1808 Simo ja joulukuussa 1810 Lucia Lovisa. Jälkimmäisen kummiksi pyydettiin majuri Otto Wilhelm Schulman. Lapsen nimellä haluttiin ehkä kunnioittaa hänen nuorta vaimoaan.

Vuonna 1812 kartanon palveluskunta uudistui täysin, kun majuri nuorikkoineen asettui vakituisesti kartanoon. Renkivouti Heikki ja vaimonsa Eeva muuttivat Lautsiasta takaisin Uudenkylän Uotilaan, joka oli miehen suvun kotitalo. Yllätyksekseni hän paljastui esi-isäni Matti Jaakonpojan serkuksi, mitä en aiemmin tiennyt. Taas Lautsian historia paljasti uutta tietoa suvustani.

Kuva: Pehr Hillerström (1732-1816): Två tjänsteflickor vid en bäck.

Minette-neidon valinta

Romanttista Ystävänpäivää 2016

”Om du återvänder, så finner du mig här.”

Olipa kerran kauan kauan sitten Hämeessä Tyrväntö-nimisessä pitäjässä kartano nimeltä Haukila, jossa asui kaksi kaunista tytärtä nimeltään Minette ja Lisette. Näin voisi aloittaa sadun Lovisa Vilhelmina (Minette) Gardiemeisterista ja hänen sisarestaan Elisabet Eleonorasta (Lisette). Neitosten isä ja Haukilan rusthollin omistaja oli varatuomari Johan Wilhelm Gardiemeister, joka oli avioitunut Tuuloksen kappalaisen tyttären Sofia Eleonora Saveniuksen kanssa.

Sukutarina kertoo, että kartanon kauniilla Minette-neidillä oli kaksi kosijaa: kapteeni Otto Wilhelm Schulman ja varatuomari Nils Johan Idman. Nuori 17-vuotias neitonen ei vuoden 1808 tienoilla osannut päättää, että kumman kosintaan hän suostuisi. Vaaka alkoi kallistua kapteeni Schulmanin puolelle, olkoonkin, että tämä oli neitoa yli 20 vuotta vanhempi. Schulman oli luonut kunnioitettavan upseerinuran ja ansioitunut vuoden 1788 Kustaan sodassa. Hänelle oli myönnetty jopa urhoollisuusmitali. Ja hän oli - aatelismies ja aateliskartanon perijä. Kilpakosija Nils Idman sen sijaan oli 27-vuotias siviilivirkamies, joka oli edennyt Turun hovioikeuden notaarista varatuomariksi. Hän ei ollut aatelia eikä omistanut kartanoa.

Äiti Sofia Eleonora kehotti tytärtä suostumaan Otto Wilhelmin kosintaan. Tähän hänellä oli tarinan mukaan varsin maanläheinen peruste: Hauhon Lautsia sijaitsi hyvän vesistön äärellä ja siellä oli erinomainen pyykkiranta, jossa saattoi pestä jopa mattoja. Tosin yksi asia käytännöllistä matamia hieman kyllä huoletti: Kartanossa ei ollut ainoatakaan tuuliviiriä, jonka perusteella pystyisi valitsemaan parhaat paikat kalaverkoille Ilmoilanselällä. Nuoren neidon sydän taipui kapteeni Schulmanin puoleen, olipa syynä sitten hyvä pyykkiranta tai kosijan sotasankarin maine.

Suomen sota oli käynnissä ja sekin ehkä loi osaltaan romanttista hehkua mieheen, joka oli pian lähdössä rintamalle ehkä koskaan palaamatta. Kerrotaan, että Minette vastasi Otto Wilhemin kosintaan seuraavasti: ”Om du återvänder, så finner du mig här” (”jos palaat, niin löydät minut täältä”). Valinta oli tehty. Nils Johan Idman jäi toiseksi. Tai sitten ei. Hän nimittäin kosi Minetten vuotta nuorempaa sisarta Lisetteä, joka suostui kosintaan. Eikä sekään valinta ollut huono, sillä Lisettestä tuli lopulta sekä Haukilan että Messukylän Hatanpään kartanon emäntä.

Otto Wilhelm Schulman palasi Suomen sodasta hengissä ja sai majurin arvon. Häitä vietettiin 19.6.1810. Kun nuori morsian saapui uuteen kotiinsa Lautsiaan, sinne oli pystytetty korkea tanko, jonka nokassa oli vaakunakoristeinen komea tuuliviiri. Tuore anoppi saattoi olla tyytyväinen: nyt Lautsiassakin saataisiin kunnon kalansaaliit!

Lovisa Wilhelmina Schulman hallitsi Lautsiaa aina 1870-luvulle asti. Äidinäidinäidin äitini renkivoudin tytär Ida Wilhelmina syntyi kartanossa vuonna 1865 ja lienee saanut nimeensä vahvoja vaikutteita kartanon valtiattarelta.

Lähteet:

Lautsia gård, det Schulmanska familjegodset. En förkortning av föredraget som är skriven av Otto Schulman och som han höll i släktmötet 1984. Förkortats av Tauno Schulman

Släktmeddelanden nr 14 Lautsia gård, det Schulmanska familjegodset

Kuvat: Rudolph Ackermann (1764-1834), Fashion Plate (Evening or Full Dress) England 1810. Kustavilainen seinälampetti Lautsian kartanosta (Suomen kartanot ja suurtilat osa III, Nikander & Jutikkala 1945).