Tänä keväänä nostetaan esiin sadan vuoden takaiset
tapahtumat, joissa Hauhon seutu oli keskeinen näyttämö. Mutta voisiko jotenkin löytää
yhteyden vuoden 1818 ja vuoden 1918 välille? Päädyin etsimään vastausta Hauhon
pitäjänkokousten pöytäkirjoista. Yhdistävä tekijä löytyikin: se on Hauhon kirkon
vieressä oleva vanha pitäjänmakasiini, nykyinen Hauhon esinemuseo, joka sai tykinkuulasta osuman vuonna 1918.
 |
| Hauhon viljamakasiini nousi keskeiselle paikalle |
Hauhon
pitäjänmakasiinirakennuksen vaiheet ovat pysyneet epämääräisinä. Epäselvyyttä
on ollut, korjattiinko vanha 1750-luvulta ollut vilja-aitta vai rakennettiinko sen tilalle uusi. Suoraa
vastausta on vaikea saada, koska pitäjänkokousten pöytäkirjojen pito on ollut tuohon
aikaan luvalla sanoen kehnoa. Moneen kertaan eri kokousten pöytäkirjoja lukemalla arvoitus viimein avautui.
Vuonna 1816 pöytäkirjoissa puhutaan uuden makasiinin rakentamisesta, mutta sana ”reparation”
eli korjaaminen on lisätty tekstin päälle. Vanhan makasiinin kerrotaan olevan romahtamaisillaan eikä sinne siksi voitu
enää varastoida viljaa katovuosien varalle. Tammikuussa 1817 kirkkoherra Ivar Wallenius vaati lisäksi kirkonkaton kiireellistä
korjaamista. Samalla esitettiin ränsistyneen makasiinin korjaamista. Sana toistuu muutaman kerran.
Tilanne makasiinin suhteen sai käänteen vuonna 1818. Korjaustöihin oli palkattu lokakuussa 1817 rakennusmestari Samuel Åkerroos, joka oli hankkinut kannuksensa jo Tyrvännön
kirkon rakennustyömaalla vuosina 1796-1801. Kyseessä oli todellinen ammattimies. Orivedellä vuonna 1772 syntynyt Samuel Samuelinpoika oli kuuluisan kirkonrakentajan Matti Åkerblomin sukulaispoika, jonka tämä toi oppipojakseen
Tyrvännön kirkkotyömaalle. Siinä
sivussa nuori mies
solmi avioliiton Suotaalan Innalan rusthollintyttären Eeva Liisa Matintyttären
kanssa. Kun Samuelista tuli rakennusmestari, hän otti sukunimen Åkerroos. Vuonna 1813 hän sai tehtäväkseen rakentaa Hattulan Pyhän Ristin kirkon tapulin yläosan. Työtä riitti myös vuonna 1816 Tyrvännön
kirkon katontervaamisessa
 |
| Tyrvännön kirkko |
Samuel Åkerroos esitti hauholaisille heti vuonna 1817,
että hän rakentaisi heille kokonaan uuden makasiinirakennuksen sekä korjaisi kirkon
huonokuntoisen katon. Ammattilaisena hän näki, ettei romahtamaisillaan olevaa vilja-aittaa voinut enää järkevästi korjata. Palkka-asiat sovittiin, ja tämän jälkeen
asiakirjoissa puhutaan uudesta makasiinirakennuksesta eikä enää vanhan
korjaamisesta. Muutos on selkeä. Åkerroos sai ainakin osan hauholaisista taakseen.
Keväällä 1818 Hauhon kirkonkokouksessa esitettiin,
että ”kaikin tavoin mahdoton” viljamakasiini tulisi myydä eniten tarjoavalle, ja
sen tilalle tulisi uusi rakennus. Lisäksi rakennustyötä varten oli palkattava
joukko päteviä kirvesmiehiä. Sen sijaan hauholaiset isännät eivät olleet valmiita uuden
rakennuksen kustantamiseen. Olihan aiemmin sovittu vanhan korjaamisesta. Vastahakoisuus näkyi hidasteluna.
Samuel
Åkerroos joutui odottelemaan työn alkamista. Kirkon viereen ilmaantui laiskasti puutavaraa. Kesän ja syksyn aikana kuitenkin paljastui, että tukkeja ja parruja
oli oudosti kadonnut. Yksi jos toinenkin kirkonkylän isäntä oli pihistänyt - tai lainannut - työmaalta puutavaraa. Osa
kadonneista tukeista oli tosin käytetty tapulin portaiden korjaamiseen. Selvittelyjen ja kovistelujen
jälkeen rakentaminen lopulta käynnistyi ja komea makasiini nousi kirkon viereen. Siinä oli kaksinkertaiset seinät ja kahdet kätevät portaat, joita oli helppo kulkea ylös ja alas.
 |
| Hattulan vanha kirkko ja tapuli |
Hauholle Ilmoilan kylään vuonna 1818 muuttanut Samuel Åkerroos oli saanut oppinsa aikakauden mestareilta. Matti
Åkerblom (1740-1819) on kuuluisimpia suomalaisia kirkonrakentajia, samoin kuin hänen oppi-isänsä
Antti Piimänen (1712-1775). Lisäksi Åkerblomin sisarenpoika
Matti Åkergren (1752-1839) tunnetaan vuonna 1813 valmistuneen Luopioisten kirkon
rakentajana. Samuel Åkerroos ei ole yhtä tunnettu kuin edelliset, mutta riittävän komea
on hänenkin uransa. Vuonna
1829 kuollut rakennusmestari on haudattu Hauhon kirkkomaalle.
Samuel Åkerroosin nimi on syytä
nostaa Hauholla sille kuuluvaan arvoon. Makasiinirakennus on taidokasta työtä. Se kuuluu
samaan arvokkaaseen sarjaan kuin Antti Piimäsen, Matti Åkerblomin
ja Matti Åkergrenin rakentamat kuuluisat kirkot ja tapulit. Ne kaikki ovat osa arvokasta suomalaista rakennusperintöä.
Hauhon
taistelussa keväällä vuonna 1918 tykinkuula puhkaisi makasiinin kaksinkertaisen seinän.
Satavuotias rakennus kesti sen, ja nyt se siis täyttää komeat kaksisataa vuotta!
Kiitokset FT Ella Viitaniemelle, jonka kanssa kävin aiheesta keskustelua
Kuvat:
Hauhon kotiseutumuseo 1950-luvulla. Kuva: Pekka Kyytinen, Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.
Tyrvännön kirkko 1887. Piirros: Selim Lindqvist, Historian kuvakokoelma. Museovirasto
Hattulan kirkko. Kuva: Volker von Bonin, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.
Lähteet:
Hauhon pitäjänkokouksen pöytäkirjat: 6.10.1816, 7.11.1816, 26.1.1817, 7.4.1817, 19.10.1817, 10.11.1817, 9.5.1818, 25.10.1818. Hauhon seurakunnan arkisto. Kansallisarkisto.
Hauhon kirkonkirjat 1818-1829, Tyrvännön kirkonkirjat 1801-1818.
Ojanen, Eero: Tyrvännön historia. 2002.
