Hauhon kirkon vierestä löytyy vaatimaton hautalaatta, josta
erottuu nimi Eric von Stockenström 1731-1801. Paikallista
historiaa tuntevalle sukunimi on outo. Mikä mies oli majuri von Stockenström, ja miten ja mistä hän oli päätynyt Hauholle?
Varsin usein tässä
maailmassa käy niin, että jonkun suuren hankkeen päättäjät ja suunnittelijat saavat
pysyvän maineen, mutta sen sijaan hanketta toteuttaneiden uurastus unohtuu. Erik von
Stockenströmin kohdalla voi todeta näin tapahtuneen. Hämeenlinnan historiasta kirjoitetut lukuisat tutkimukset tuntuvat unohtaneen hänet. Nimi kyllä
vilahtelee siellä täällä, mutta kukaan ei näytä pysähtyneen häneen tarkemmin.
Hyvin kyllä tiedetään, että Hämeenlinnassa vieraillut Kustaa
III teki vuonna 1775 päätöksen Hämeen linnan puolustuksen kohentamisesta ja kaupungin
siirrosta nykyiselle paikalleen Niementaustaan. Uudistettava linna kivettyine vallihautoineen tarvitsi lisää tilaa ja kaupunki sai luvan siirtyä pois alta. Päämajoitusmestari Axel
Magnus von Arbin sai vuonna 1776 valmiiksi suunnitelmansa Hämeen linnan
puolustuskunnon kohentamiseksi. Maaherra Anders de Brucella on myös ansionsa
kaupungin 1700-luvun historiassa. Sen sijaan von Stockenström pysyy varjoissa.
Aloitetaan alusta. Erik von Stockenström syntyi Ruotsissa Örebrossa Genstorpin
virkatalossa 28.12.1731. Hänen vanhempansa olivat kihlakunnantuomari ja
hovioikeudenneuvos Lars Stockenström ja Maria Elisabet Fegraea. Suku polveutui
1500-luvulla eläneestä Norrköpingin pormestarista. Erik lähti tavan mukaan
sotilasuralle. Isän aatelointi vuonna 1752 toi sukunimeen etuliitteen
-von. Isän aateloitu veli eteni urallaan vieläkin komeammin. Setä Erik von Stockenström
päätyi valtaneuvokseksi ja oikeuskansleriksi, jolla oli merkittävä rooli
Ruotsin sisäpolitiikassa. Hänet korotettiin ensin vapaaherraksi ja sittemmin kreiviksi.
Veljenpojalle olisi avautunut komeat näkymät aatelissuvun ainoana perillisenä, koska
sedälle ei syntynyt poikia. Toisin kuitenkin kävi: Erik ei solminut avioliittoa. Niinpä
aatelittomaksi jääneelle Larsin ja Erikin veljelle Salomonille myönnettiin aatelisarvon
1778, ja hänen poikansa turvasivat suvun jatkuvuuden. Erik von Stockenström eli elämänsä yksin ilman perhettä.
Majuriksi ylennyt Erik von Stockenström päätyi 1770-luvulla
40-vuotiaana Suomeen ja Hämeenlinnan komendantiksi. Mahdollisesti Kustaa III:n
hovipiiriin kuulunut setä kreivi von Stockenström auttoi häntä saaman
toimen. Erik von Stockenströmin tehtävä oli johtaa massiivisia linnoitustöitä ja koko kaupungin
siirtoa. Kuningas lähetti hänelle suoraan ohjeita, kuten esimerkiksi määräyksen
kaupungin uuden paikan tasaamisesta. Viisitoista vuotta von Stockenström
valvoi, johti, raportoi ja organisoi väsymättä suurhanketta. Diplomatiaakin
tarvittiin, koska suunnitelmat eivät aina miellyttäneet kaupunkilaisia. Mutta
kuninkaan antamia määräyksiä oli pakko totella. Hämeenlinnalaisten lähin kiukunpurkauksen kohde oli tällöin
von Stockenström.
 |
| Päävartio näkyy kuvassa portin takana |
Näkyvimmin Erik von Stockenströmin kädenjälki näkyy
nykyisin linnan Päävartiossa, joka rakennettiin kruununleipomon jatkeeksi sen
länsipuolelle. von Stockenström ja Nils Cedergren laativat rakennusta varten
piirustukset vuonna 1780. Rakentaminen alkoi heti seuraavana vuonna ja kaksi
kerroksinen tiilirakennus valmistui parissa vuodessa.
Erik von Stockenström erosi komendantin tehtävistä
60-vuotiaana vuonna 1792. Oli tullut aika vetäytyä eläkkeelle. Hän ei palannut
Ruotsiin, vaan asettui Hauholle Kokkalan rälssitilalle. Palveluksessa oli
taloudenhoitajattaria, piikoja ja renkejä. Maanviljelyksestä huolehtivat
lampuodit. Miten lienee vanhan herran aika kulunut Hauhonselän rannalla? Kenties siten kuin
kenen tahansa eläkeläisen: kalastellen ja vanhoja ystäviä tavaten. Hämeenlinna
asukkaineen oli tullut tutuksi ja sinne oli Hauholta lyhyt matka. Ehkäpä majurilla
oli myös vuokra-asunto kaupungissa. Hauholaiselle herrasväelle vanha upseeri
jäi ehkä vieraaksi niiden yhdeksän vuoden aikana mitkä hän vakituisesti asui pitäjässä. Vuonna 1801 huhtikuun alussa majuri von Stockenström kuoli Hauhon Kokkalassa 70-vuotiaana.
Kuolinsyyksi kirjattiin ”ruusu ja kylmänvihat” (rosen och kallbrand).
 |
| Kokkalan rannasta avautuu Hauhonselkä |
On hienoa, että Hämeenlinnan historian kannalta
erittäin merkittävässä roolissa olleen Erik von Stockenströmin hautakivi on edelleen
olemassa. Hän jos kuka ansaitsisi näkyvämmän paikan myös
Hämeenlinnan kaupungin historiassa. Vaatimaton hautakivi Hauholla muistuttaa sisämaakaupungin historian mullistavimmasta vaiheesta, jonka majuri von Stockenström
ajoi sinnikkäällä päättäväisyydellä läpi.
Lähteet:
Koskinen, Pekka: Linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777-1783. Linnassa ja sen liepeillä. Elämää Hämeen linnassa. Hämeenlinna 1990.
Koskinen, Pekka: Hämeen linnan linnoittaminen
kustavilaisella ajalla 1772-1808. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2007.
Lindeqvist, K.O: Hämeenlinnan kaupungin historia (osa II)
Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna 1926.
Vilkuna, Anna-Maria: Hämeen linnan opaskirja. Helsinki
2001.
Kuvat:
Julius Ailio: Hämeenlinnan kaupungin historia I (1917).
Hämeenlinna 1880-luvulla.
Adelsvapen, wikimedia commons.
