Ruotsin Upplannissa sijaitseva Västland päätyi Hauhon kummikunnaksi
viime sotien jälkeen. Västlantilaiset avustivat hauholaisia sotaorpoja sekä
antoivat merkittävän lahjoituksen Hauhon rakenteilla olevaan terveystaloon.
Kummiuden sijalle tulivat sitttemmin ystävyysvierailut ja yhteistyö.
Västlandin vanha
vaakuna kuvaa kalastusvenettä ja
kalaverkkoa. Itämerenkalastus olikin keskiajalla pitäjän pääelinkeino,
kunnes rauta muutti kaiken. Kovin paljon yhteistä ystävyyskunnilla ei ole: Hauho
on sisämaan maanviljelyspitäjä, kun taas Västland ja Tierp edustavat merellistä
ruukkialuetta. Västland liitettiin vuonna 1974 Tierpin kuntaan. Liitos oli luonteva, sillä alueen talous ja väestö olivat jo pari vuosisataa vahvasti verkostoituneet
ruukkien ympärille.
Ruotsin kruunu perusti Västlandin pitäjään ruukin vuonna 1612,
jonka se vuokrasi 1633 hollantilaiselle liikemiehelle ja sijoittajalle Welam
Wervierille (k.1654). Tämä osti lopulta koko ruukin ja loi siitä Upplannin
suurimman rautaruukin. Sen rinnalle Wellam Wervier oli perustanut Tolftaan
Strömbergin ruukin. Västlandin ja Tolftan Strömbergin ruukit
sijaitsivat lähekkäin Tämnejoen varrella. Toinen hollantilainen liikemies Louis de
Geer (1587-1657) perusti Upplannin pohjoisosiin lisää rautaruukkeja. Työntekijöiksi
hän rekrytoi nykyisen Belgian alueelta tuhansia raudankäsittelyyn perehtyneitä
vallooneja, joita siirtyi Upplannista Suomenkin ruukeille. Tierpin vanha Lövstan ruukki päätyi myös
Louis De Geerin käsiin. Ruukin yhteydessä olevasta herraskartanosta tuli
De Geerien loistelias sukukartano.
 |
| Västlandin ruukinkuja |
De Geerien käsiin keskittyi 1700-luvun kuluessa valtava teollisuusomaisuus,
joka käsitti Lövstan ohella lopulta myös Västlandin ja Strömsbergin ruukit sekä
Hillebolan ja Ullforsin. Kokonaisuus pysyi saman suvun hallussa vuoteen 1861 asti, jolloin se
jaettiin. Carl De Geerin tytär
Charlotta De Geer (1813-1888) peri Strömsbergin, Västlandin, Hillebolan ja
Ullforsin ruukit - siis Tierpin alueen ruukit.
 |
| Tierpin alueen ruukit, jotka päätyivät Baltzar von Platenille |
Ohut, mutta mielenkiitoinen historiallinen yhteys
Hauhon ja Västlandin välille syntyy Tierpin Lövstan kartanon perijättären Charlotta
De Geerin kautta. Hän nimittäin avioitui kreivi Baltzar von Platenin
(1804-1875) kanssa. Todellakin! Kyseessä on sama se von Platen-suku, joka omisti
Lammin Vanhankartanon, ja jonka jäsen oli myös Hyömäen kartanon omistajatar neiti Sofia Gustava von Platen 1840-luvulla. Tierpin ruukkiruhtinaan kreivi Baltzar von Platenin ja
Hyömäen "fröökynän" isät olivat pikkuserkuksia. Leikö sukupiirre sekin, että molemmilla jälkeläisillä oli taitoa pistää raha poikimaan.
 |
| Kreivi Baltzar von Platen |
Saksalaislähtöinen von Platen-suku
jakautui 1700-luvun alussa kahtia. Baltzar Achantes von Platen (1712-1782)
päätyi avioliiton kautta Ruotsista Lammin Vanhaankartanoon. Serkku Filip Julius
Berndt von Platen (1732-1805) loi uraa Ruotsissa, samoin kuin kreiviksi
korotettu poikansa Baltzar Bogislav von Platen (1766-1829). Tätä pidettiin
lähes kansallissankarina, sillä Baltzar Bogislav von Platen rakennutti
1800-luvun alussa Götan kanavan, joka yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Hänen
samanniminen poikansa siis avioitui Tierpin ruukkien perijättären
kanssa. Ruukit periytyivät Baltzar von Platenin tyttärenpojille kreiveille Henning
ja Axel Wachtmeisterille. He omistivat ruukit vuoteen 1910 asti, joskin
Västlandin ruukki ajettiin alas jo vuonna 1902.
Vaikea sanoa, oliko Ruotsin ja
Suomen von Platen sukuhaarojen välillä mitään yhteydenpitoa. Upporikasta ja
kuuluisaa kreiviä taatusti ihailtiin niin Lammilla kuin Hauhon Hyömäen kartanossakin, ja ehkä
lähestyttiin ainakin muodollisin tervehdyksin. Kreivi Baltzar von Platen teki Ruotsissa häikäisevän
uran diplomaattina, meriministerinä ja ulkoministerinä.
Ystävyyskuntatoiminta Hauhon ja
Västlandin (Tierp) välillä oli erityisen vilkasta 1960- ja 1970-luvuilla. Minullekin on periytynyt Västlandin kunnan viiri sekä käsintaottu järeä
takorautainen lyhty, joka muistuttaa Tierpin alueen rautaruukkihistoriasta. Kuntien yhteistyön seurauksena opin lapsena ensimmäisen
ruotsinkielisen sananikin, joka oli ”hoppa” (hyppiä). Sen minulle opettivat kummikuntavierailulla mukana
olleet lapset, joiden kanssa leikin vailla yhteistä kieltä. Kulttuurivaihtoa toki sekin.
Kartta: Cohrs'
atlas över Sverige (1928). Project Runeberg.
Kuvat:
Greve
Baltzar von Platen (1804-1875), Bilden tagen av Stockholms Auktionsverk
(2011-01-07), Wikimedia commons.
Wesslands
Bruk, Uppland. Wessland (Västland), bruksgata. Teknik- och industrihistoriska
arkivet / Tekniska museet (ARK-K264).
