Tietoja minusta

Oma kuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Blogini on omistettu kirjailija Jane Austenille ja hänen aikakaudelleen Hämeessä. Oma kartanoni on vanha karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Vierailu Askaisten Louhisaareen

Suotakoon pieni harhapolku Hämeen ja Hauhon kartanoista Askaisten Louhisaaren kartanolinnaan, joka tunnetaan varsinkin marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Vierailin Louhisaaren kartanolinnassa kauniina  kevätpäivänä 21.5.2022 Tampereen seudun sukututkimusseuran retkellä.


Louhisaari on Suomen oloissa harvinainen 1600-luvulla rakennettu kivinen barokkilinna, joka aikoinaan kuului Flemingien suvulle. Louhisaaren sisustus antaa erinomaisen näköalan myös 1800-luvun alun kartanokulttuuriin. Kiinnostukseni kohdistui Louhisaaren vuonna 1795 ostaneeseen Carl Erik Mannerheimiin (1759-1837) ja hänen vaimoonsa Wendla Sofia von Willebrandiin (1779-1863). Mannerheim toimi Turun ja Porin läänin maaherrana 1816-1826, senaatin talousosaston jäsenenä ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Vuonna 1824 hänet korotettiin vapaaherrallisesta kreivilliseen säätyyn. He olivat marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isoisän vanhemmat.

Carl Erik ja Wendla Sofia Mannerheim
Wendla Sofia von Willebrand oli kuvernööri ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrandin tytär. Hänen kotiopettajanaan toimi 1790-luvulla Hauhon Kyttälässä syntynyt Aurora Halling (myöh. Danet). Louhisaaren rouvalla oli muitakin yhteyksiä Hauholle. Vendla Sofian veljen Gustaf Henrik von Willebrandtin vaimo oli Lammin Vanhankartanon tytär Lovisa Margareta von Platen, jonka sisar Ulrika Charlotta puolestaan avioitui hauholaisen Carl Johan von Kraemerin kanssa. Kolmas sisar oli naimaton ”fröökynä” Sofia Gustava von Platen, joka asui ja hallitsi Hyömäen kartanoa vuoteen 1852. 

Wendla-rouvan innoittamana ostin museokaupasta Jouni Kuurnen toimittaman ja kääntämän kirjan ”Louhisaaren linnan talousreseptit (n.1770-1850).” Kirja perustuu Mannerheim-suvun hallussa olleeseen reseptikirjaan, josta löytyy laaja kirjo käsin kirjoitettuja ohjeita kartanotalouden tarpeisiin. Ohjeita löytyy niin tahranpoistosta, musteen valmistuksesta, omenien hilloamisesta, ruokien säilömisestä, kynttilöiden valamisesta kuin kankaan värjäyksestäkin. Lisäksi löytyy vielä lääkereseptejä erilaisiin vaivoihin.  Kartano oli omillaan myös silloin, kun joku väestä sairastui. Herrasväkeen turvautuivat sairastapauksissa lisäksi alustalaiset ja talonpojat. Kartanon rouvan neuvoista hyötyi moni, vaikka lääkeohjeet eivät nykytiedon valossa olleet aina avuksi.

Toki Wendla-rouvan ohje vilustumisen varalle saattaisi auttaa nykyäänkin: ”sormustimellinen vahvaa pippuria ja saman verran koivuntuhkaa sekoitetaan naukkaukseen paloviinaa ja otetaan ensimmäisten vilunväristysten ilmetessä.” Vilustumisen varalle onkin monia ohjeita, sillä flunssavirukset olivat tuttuja myös tuolloin. Myös peräpukamien ja vatsavaivojen hoitoon löytyy useita ohjeita. Korkeita virkoja hoitavien aatelisherrojen ongelma oli selvästi istumatyö ja vähäinen liikunta. 

Louhisaaren puutarha oli Wendla Sofia Mannerheimin erityinen silmäterä. Vuonna 1798 puutarhamestariksi palkattiin Erik Johan Lindberg, joka oli toimessaan aina vuoteen 1819 asti. Työtä jatkoi hänen poikansa Henrik Reinhold. Linnan ympärille rakentui tuolloin laaja englantilaistyyppinen puisto lampineen ja kävelyteineen. Puutarhassa kasvoi omena- ja päärynäpuita sekä hyötykasveja. Kasvihuoneista löytyi eksoottisia kasveja. Ilmeisesti Vendla-rouvan aikana istutettiin puukuja, joka johti kartanolta Askaisten kirkkoon. Kartanon puistossa voi edelleen tutustua 1700-luvun tyyliin rakennettuun hyötypuutarhaan ja ostaa siellä kasvatettuja siemeniä. Niitä tietysti ostin, jotta voin siirtää vanhaa puutarhaperinnettä omaan puutarhaani Hauholle.

Wendla Sofian makuukamari 1830-luvulla

Wendla Sofia Mannerheim ei halunnut tulla haudatuksi Mannerheim-suvun komeaan hautakappeliin, mikä löytyy Askaisten kirkkotarhasta. Hän halusi omien sanojensa mukaan levätä vapaan taivaan alla, joten hänen rautaristinsä löytyy hautakappelin vierestä. Hautapaikalta avautuu näköala kohti Louhisaaren linnaa ja puutarhaa.

Wendla Sofian hautaristi, taustalla hautakappeli
 

Muotokuvat: Oleszkiewicz, Josef (1822): Wendla Sofia Mannerheim (von Willebrand) ja Carl Erik Mannerheim. Historialliset kokoelmat. Suomen kansallismuseo. Muut kuvat ovat kirjoittajan.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti