Oma blogiluettelo

Tietoja minusta

Oma kuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon ja sen lähialueen kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Blogini on omistettu kirjailija Jane Austenille ja hänen aikakaudelleen Hämeessä. Oma kartanoni on vanha karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

maanantai 13. elokuuta 2018

Hämeenlinnan rakentaja


Hauhon kirkon vierestä löytyy vaatimaton hautalaatta, josta erottuu nimi Eric von Stockenström 1731-1801. Paikallista historiaa tuntevalle sukunimi on outo. Mikä mies oli majuri von Stockenström, ja miten ja mistä hän oli päätynyt Hauholle? 

Varsin usein tässä maailmassa käy niin, että jonkun suuren hankkeen päättäjät ja suunnittelijat saavat pysyvän maineen, mutta sen sijaan hanketta toteuttaneiden uurastus unohtuu. Erik von Stockenströmin kohdalla voi todeta näin tapahtuneen. Hämeenlinnan historiasta kirjoitetut lukuisat tutkimukset tuntuvat unohtaneen hänet. Nimi kyllä vilahtelee siellä täällä, mutta kukaan ei näytä pysähtyneen häneen tarkemmin.

Hyvin kyllä tiedetään, että Hämeenlinnassa vieraillut Kustaa III teki vuonna 1775 päätöksen Hämeen linnan puolustuksen kohentamisesta ja kaupungin siirrosta nykyiselle paikalleen Niementaustaan. Uudistettava linna kivettyine vallihautoineen tarvitsi lisää tilaa ja kaupunki sai luvan siirtyä pois alta. Päämajoitusmestari Axel Magnus von Arbin sai vuonna 1776 valmiiksi suunnitelmansa Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi. Maaherra Anders de Brucella on myös ansionsa kaupungin 1700-luvun historiassa. Sen sijaan von Stockenström pysyy varjoissa.

Aloitetaan alusta. Erik von Stockenström syntyi Ruotsissa Örebrossa Genstorpin virkatalossa 28.12.1731. Hänen vanhempansa olivat kihlakunnantuomari ja hovioikeudenneuvos Lars Stockenström ja Maria Elisabet Fegraea. Suku polveutui 1500-luvulla eläneestä Norrköpingin pormestarista. Erik lähti tavan mukaan sotilasuralle. Isän aatelointi vuonna 1752 toi sukunimeen etuliitteen -von. Isän aateloitu veli eteni urallaan vieläkin komeammin. Setä Erik von Stockenström päätyi valtaneuvokseksi ja oikeuskansleriksi, jolla oli merkittävä rooli Ruotsin sisäpolitiikassa. Hänet korotettiin ensin vapaaherraksi ja sittemmin kreiviksi. Veljenpojalle olisi avautunut komeat näkymät aatelissuvun ainoana perillisenä, koska sedälle ei syntynyt poikia. Toisin kuitenkin kävi: Erik ei solminut avioliittoa. Niinpä aatelittomaksi jääneelle Larsin ja Erikin veljelle Salomonille myönnettiin aatelisarvon 1778, ja hänen poikansa turvasivat suvun jatkuvuuden. Erik von Stockenström eli elämänsä yksin ilman perhettä.

Majuriksi ylennyt Erik von Stockenström päätyi 1770-luvulla 40-vuotiaana Suomeen ja Hämeenlinnan komendantiksi. Mahdollisesti Kustaa III:n hovipiiriin kuulunut setä kreivi von Stockenström auttoi häntä saaman toimen. Erik von Stockenströmin tehtävä oli johtaa massiivisia linnoitustöitä ja koko kaupungin siirtoa. Kuningas lähetti hänelle suoraan ohjeita, kuten esimerkiksi määräyksen kaupungin uuden paikan tasaamisesta. Viisitoista vuotta von Stockenström valvoi, johti, raportoi ja organisoi väsymättä suurhanketta. Diplomatiaakin tarvittiin, koska suunnitelmat eivät aina miellyttäneet kaupunkilaisia. Mutta kuninkaan antamia määräyksiä oli pakko totella. Hämeenlinnalaisten lähin kiukunpurkauksen kohde oli tällöin von Stockenström.

Päävartio näkyy kuvassa portin takana

Näkyvimmin Erik von Stockenströmin kädenjälki näkyy nykyisin linnan Päävartiossa, joka rakennettiin kruununleipomon jatkeeksi sen länsipuolelle. von Stockenström ja Nils Cedergren laativat rakennusta varten piirustukset vuonna 1780. Rakentaminen alkoi heti seuraavana vuonna ja kaksi kerroksinen tiilirakennus valmistui parissa vuodessa.

Erik von Stockenström erosi komendantin tehtävistä 60-vuotiaana vuonna 1792. Oli tullut aika vetäytyä eläkkeelle. Hän ei palannut Ruotsiin, vaan asettui Hauholle Kokkalan rälssitilalle. Palveluksessa oli taloudenhoitajattaria, piikoja ja renkejä. Maanviljelyksestä huolehtivat lampuodit. Miten lienee vanhan herran aika kulunut Hauhonselän rannalla? Kenties siten kuin kenen tahansa eläkeläisen: kalastellen ja vanhoja ystäviä tavaten. Hämeenlinna asukkaineen oli tullut tutuksi ja sinne oli Hauholta lyhyt matka. Ehkäpä majurilla oli myös vuokra-asunto kaupungissa. Hauholaiselle herrasväelle vanha upseeri jäi ehkä vieraaksi niiden yhdeksän vuoden aikana mitkä hän vakituisesti asui pitäjässä. Vuonna 1801 huhtikuun alussa majuri von Stockenström kuoli Hauhon Kokkalassa 70-vuotiaana. Kuolinsyyksi kirjattiin ”ruusu ja kylmänvihat” (rosen och kallbrand).

Kokkalan rannasta avautuu Hauhonselkä

On hienoa, että Hämeenlinnan historian kannalta erittäin merkittävässä roolissa olleen Erik von Stockenströmin hautakivi on edelleen olemassa. Hän jos kuka ansaitsisi näkyvämmän paikan myös Hämeenlinnan kaupungin historiassa. Vaatimaton hautakivi Hauholla muistuttaa sisämaakaupungin historian mullistavimmasta vaiheesta, jonka majuri von Stockenström ajoi sinnikkäällä päättäväisyydellä läpi.   

Lähteet:
Koskinen, Pekka: Linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777-1783. Linnassa ja sen liepeillä. Elämää Hämeen linnassa. Hämeenlinna 1990.
Koskinen, Pekka: Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772-1808. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2007.
Lindeqvist, K.O: Hämeenlinnan kaupungin historia (osa II) Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna 1926.
Vilkuna, Anna-Maria: Hämeen linnan opaskirja. Helsinki 2001.

Kuvat:
Julius Ailio: Hämeenlinnan kaupungin historia I (1917). Hämeenlinna 1880-luvulla.
Adelsvapen, wikimedia commons.