Kevään alkaminen
houkuttelee jälleen kartanopuutarhojen pariin. Luulin, että Sotjalan Hovinkartanon Erik Sjöberg
1780-luvulla olisi ollut Hauhon varhaisin puutarhamestari, mutta erehdyin. Vielä
aikaisempi tieto puutarhamestarista löytyy kyllä samasta kartanosta,
mutta jo vuodelta 1776.
Syyskuussa 1776 Hovinkartanoon merkittiin muuttaneeksi 20-vuotias
puutarhamestari Anders Dahlbom vastavihityn vaimonsa Sofia Matintyttären
kanssa. Hän tuli Hauholle ensimmäiseen työpaikkaansa Satakunnasta Suoniemen
Kuljun kartanosta. Se oli pitäjässä jotain ennen kuulumatonta ja
uutta: palkattu henkilö, jonka tehtävä oli muokata ja raivauttaa kartanon
ympäristöä ilman, että tarkoitus oli saada aikaan kelvollista peltomaata. Puhumattakaan erikoisista yrteistä ja muista oudoista kasveista, joita puutarhuri kasvatteli.
Hovinkartanoa
isännöivät Wilhelm Leopold ja Magdalena Ignatius,
joilla oli kolme tytärtä. Hovinkartanon kannalta on kiinnostavaa, että
Ulvilan Haistilan omistajat olivat Gripenbergejä. Samoin Suoniemen Kuljun kartanoon on merkitty saman perheen
jäseniä. Haistilan isäntäparina oli Odert Jean Gripenberg ja Eva Gustava.
Hovinkartanon vanhin neiti Margareta Magdalena Leopold avioitui 22.8.1784 Haistilan pojan kapteeni Odert Albrekt Gripenbergin (1753-1823) kanssa. Siten kartanoon
saatiin isännäksi vävy. Ensimmäisen puutarhurin kautta yhteys Ulvilan Gripenbergeihin syntyi jo
aiemmin.
Hovinkartanon vanha rakennus |
Hovinkartanon omistaja Wilhelm Leopold oli vuodesta 1763 alkaen Ylä-
ja Ala-Hollolan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari. Oppineena siviilivirkamiehenä
hänellä oli aikaa perehtyä puutarhan hoitoon toisin kuin aatelisilla
upseereilla. Turussa oleskellessaan hänellä oli mahdollisuus tutustua myös Pehr
Adrian Gaddiin, joka vuonna 1750 nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian
ja talousopin dosentiksi. Gadd perusti Pirkkalan Harjun Kaarilan kartanoon
kasvitieteellisen puutarhan. Hän julkaisi suomeksi vuonna 1768 kirjasen: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga
krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.
Voisikin
hyvin kuvitella, että Wilhelm Leopold perehtyi Gaddin esimerkin innostamana
hyötykasveihin ja puutarhanhoitoon. Se ehkä sai hänet vuonna 1776 ensimmäisenä Hauholla palkkaaman puutarhurin. Siten Hovinkartanon puutarha edustaa varhaisinta
puutarhakulttuuria, jonka Dahlbom toi osin mukanaan Satakunnasta. Hänen
jälkeensä puutarhamestarin tointa jatkoivat kartanossa 1700-luvun lopulla
Erik Sjöberg ja Vihdistä vuonna 1785 muuttanut Johan Lind.
Pitkään
ei puutarhamestari Anders Dahlbom Hauholla viipynyt. Hän on lähtenyt
viimeistään vuoden 1777 aikana. Andersille ja Sofialle syntyi vuonna 1778 lapsi jossakin
muualla kuin Hauholla. Tämä käy ilmi Oriveden rippikirjasta, jonne perhe päätyi
vuoden 1780 tienoilla. Anders oli tuolloin vaihtanut ammattia puutarhurista
torppariksi. Asuinpaikkana kasvavalla perheellä oli Myllymäen torppa. Seuraavalla
vuosikymmenellä Anders Dahlbom mainitaan ruotusotamiehenä Naappilan Lahdenpohjan
torpassa. Hyvä tuntemus hyötykasvien hoidosta oli tarpeellinen lisätaito.
Andersin isä Johan Dahlbom ei hänkään ollut koko ikäänsä
puutarhurimestarina. Johan saattoi olla Kiikan Vakkalassa asuneen ruotusotamiehen Bengt
Dahlbomin ja tämän vaimon Valburg Johanintyttären 1750-luvulla mainittu
poika Johan, jolla oli tittelinä ”scholaris” eli koululainen. Täyttä varmuutta ei
ole. Johan Dahlbom löytyy kuitenkin varmuudella 1760-luvulla Ulvilan
Haistilasta tittelillä merimies. Perheeseen kuului tuolloin vaimo Maria Erikintytär sekä
poika Anders. Toinen poika Johan syntyi vuonna 1766. Haistilasta perhe muutti 1770-luvulla
Kuljun kartanoon, jossa Johan mainitaan Johan Gustaf Mellinin
puutarhamestarina. Sieltä he muuttivat Kangasalan Vääksyn kartanoon, jossa Johan
Dahlbom oli kyllä puutarhamestari, mutta hänellä oli lisäksi maininta ”samt torpare”
eli hän oli samalla myös torppari.
Poika Anders mainitaan 1773-1775 palvelijana
Kangasalan Sorolan ratsutilalla. Jostain syystä isä Johan Dahlbom ja vaimo
Maria muuttivat Kiikan Vakkalaan, jossa he löytyvät vuonna 1780 itsellisiksi
merkittyinä. On mahdollista, että Johan kävi harjoittamassa paikkakunnalla
ammattiaan tai sitten hän hoiti siellä perheasioita. Kiikasta aviopari palasi
pian takaisin Kangasalle. Johan Dahlbom kuoli vuonna 1793 poikansa
Andersin luona Orivedellä, mutta hänet mainitaan haudattujen luettelossa
Vääksyn puutarhamestarina.
Se, miten Suomessa henkilö sai tittelikseen
puutarhamestari, on itselleni epäselvää. Ruotsin suurien linnojen ja
kartanoiden puutarhurit etenivät oppipojista kisälleiksi ja mestareiksi sekä
opiskelivat jopa ulkomailla. He kykenivät laatimaan jopa puutarhasuunnitelmia. Toki heidän alapuolellaan oli eritasoisia puutarhureita, joita pienemmät kartanot ja porvarit palkkasivat. Usein ammatti alkoi 1700-luvulla periytyä isältä pojalle. Puutarhurin
toimi tuntuu olleen Suomessa vahvasti osa-aikaista, ja ammatti voitiin joustavasti joko vaihtaa
tai yhdistää vaikka torpparin rooliin.
Vaikea on arvioida, mitä Hauhon ensimmäinen puutarhamestari Anders Dahlbom sai parissa vuodessa aikaan Hovinkartanossa. Kaikissa tapauksissa oppi hyötykasvien viljelystä ja puutarhanhoidosta jäi pysyvästi pitäjään Hovinkartanon kautta.
Kangaslan Vääksyn kartanon puistoa |
Puutarhureista:
Ahrland, Åsa: Den osyndiga handen. Trädgårdsmestaren i 1700-talets Sverige (2006)