Oma blogiluettelo

Tietoja minusta

Oma kuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon ja sen lähialueen kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Blogini on omistettu kirjailija Jane Austenille ja hänen aikakaudelleen Hämeessä. Oma kartanoni on vanha karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

maanantai 6. huhtikuuta 2026

Ulla Möllersvärdin outo hääjuhla

 

Vierailin Porvoossa, jossa pidin Porvoon museossa esitelmän Ulla Möllersvärdistä. Viivyin kaupungissa kaksi päivää ja kiertelin vanhaa kaupunkia. Porvoo on kaupunki, joka on tullut yllättävänkin usein vastaan tutkiessani Hämettä ja Hauhoa. Hauhon seurakuntahan kuului Hollolan rovastikuntaan ja siten Porvoon hiippakuntaan. Ei siis ihme, että Hauhon seudun aatelisilla, papistolla ja säätyläisillä oli läheiset siteet Porvooseen. 

Ihmisten väliset yhteydet olivat osasyy myös sille, miksi kiinnostuin Ulla Möllersvärdin elämästä ja lähipiiristä. Maaherran tytär Ulrika Ottiliana (Ulla) Möllersvärd (1791-1878) tunnetaan neitona, johon keisari Aleksanteri I kiinnitti erityistä huomiota Porvoon valtiopäivien tanssiaisissa maaliskuussa 1809. Hänen ystäviinsä Porvoossa kuuluivat esimerkiksi Emilie ja Elise Schulman, joiden isä oli Hauhon Lautsian kartanossa syntynyt everstiluutnantti Carl Fredrik Schulman, jonka vaimo Fredrika Margareta von Platen oli sukua Lammilla ja Tuuloksessa vaikuttaneisiin von Plateneihin. Schulmanin leskirouva ja naimattomat tyttäret muuttivat 1849 Porvooseen. Heidän kotinsa oli ”kaksikerroksinen puutalo tuomiokirkkoa vastapäätä.”

 Ulla Möllersvärdin sydänystäväksi mainittu FredrikaWilhelmina Charpentier oli Hauhon Hahkialan kartanon neiti, joka avioitui Hans Henrik Stjernvallin kanssa vuonna 1811 ja päätyi Mäntsälään Lindnäsin kartanon emännäksi. Ullan kotikartanohan oli Mäntsälän Möllershof. Ulla Möllersvärd ja Fredrika Wilhelmina tulivat niin hyviksi ystäviksi, että Emil Nervanderin mukaan Ulla Möllersvärd nimitti sittemmin kadonneissa kirjeissään Fredrikaa nimellä ”Gullaste du” eli sinä kultaisin. Ystävyyden puolesta puhuu sekin, että Ulla Möllersvärd oli Fredrikan esikoisen vuonna 1813 syntyneen Carl Fredrikin kummina sekä myös perheen nuorimman lapsen kummina.

Ulla Möllersvärdin elämään liittyi skandaali, joka johtui hänen lyhyestä, avioeroon päättyneestä avioliitostaan. Avioerot eivät olleet 1800-luvun alussa ollenkaan tavallisia. Eron syyksi on arveltu sitä, että vanhemmat olivat painostaneet 22-vuotiaan Ullan avioliittoon itseään yli 30 vuotta vanhemman leskimiehen kanssa. Kenraali Odert Reinold von Essen tunnettiin hankalasta ja äkkipikaisesta luonteestaan sekä kolmesta edeltävästä avioliitosta. Ulla Möllersvärdin ja Odert Reinhold von Essenin skandaaliin päättynyt hääjuhla pidettiin Mäntsälän kartanossa Möllershofissa jouluaaton iltana vuonna 1813. Oletettavasti häihin oli kutsuttu myös Hämeen alueelta tuttuja perheitä kuten von Platenit, Munsterhjelmit, Charpentierit sekä tietenkin von Essenit, jotka olivat tuttuja Päijät-Hämeen alueella, kuten Nastolassa.


Perimätiedon mukaan hääjuhla päättyi siihen, kun morsian pakeni. Jonkun tiedon mukaan taas sulhanen olisi lähtenyt suuttuneena kesken kaiken hääjuhlasta. Eräs kertomus taas tietää, että mustaan naamioon pukeutunut henkilö ryösti Ullan mukaansa hääjuhlasta. Kyseisen ryöstäjän arveltiin olleen Ullan veli Carl Magnus Möllersvärd, joka oli sisarensa puolella. Erään perimätiedon mukaan karannut morsian päätyi Lindnäsin kartanoon Fredrika Wilheminan hoiviin. Tarinoita siis riittää, mutta totuutta ei tiedä kukaan. Se tiedetään, että vihitty aviopari erosi heti vuonna 1814. Ainoa kirjallinen tieto, mikä skandaaliin päättyneestä hääjuhlista on säilynyt, on ruokalista. Se kertoo aikakauden aatelisten hienoimmasta tarjoilusta. 

 

 

Myötätunto oli Ulrika-neidin puolella, mutta skandaali jätti jälkensä: Ulla Möllersvärd vietti loppuelämänsä Porvoossa naimattomana.  Hän oli valintansa tehnyt, mikä asetti hänet hankalaan asemaan kaupungin sosiaalisessa hierarkiassa. Ulla Möllersvärdiä oli vaikea sijoittaa aikakauden naisille säädettyihin raameihin: hän oli rouva, joka oli kuitenkin neiti. Häntä puhuteltiin avioerosta huolimatta asiakirjoissa aina kenraalittareksi ja rouvaksi.

Odert Reinhold von Essen nautti 1800-luvun puolivälissä suurempaa kuuluisuutta kuin Ulla Möllersvärd, koska runoilija J. L. Runeberg nosti hänet sotasankariksi Vänrikki Stoolin tarinoissa.  Oliko von Essen aisankannattaja, jota oli julkeasti nöyryytetty? Vai herrasmies, joka vain auttoi Ullaa saamaan keisarilta myötäjäisensä? Vai oliko sulhanen itse havitellut suurista myötäjäisiä? Vaikea sanoa mitä syitä löytyi avioliiton ja varsinkin avioeron taustalta. Ei välttämättä mitään muuta kuin Ullan jyrkkä päätös kieltäytyä suunnitellusta avioliitosta vielä senkin jälkeen, kun vihkiminen oli jo tapahtunut.

Ulla Möllersvärd eli Porvoossa vuoteen 1878. Hänellä oli suuri ystäväpiiri sekä myöhemmin kasvatettavanaan orvoksi jäänyt veljentytär Aurora. Lisäksi hän osallistui aktiivisesti kaupungin kehitykseen ja kulttuurielämään. Ehkäpä kaikkein läheisimpiä ystäviä olivat Schulmanin neidit ja tietenkin Mäntsälän Lindnäsin kartanon rouva Fredrika Wilhelmina Charpentier.  

Tutkimukseni Ullasta, ystävistä ja Porvoosta jatkuvat... 

Willem Lining junior: Häiden jälkeen

Kuvat: 

Suomen kuvalehti 31.8.1929 no 35. Ulla Möllersvärd lehterillä 1809. Emanuel Thelningin maalauksesta.

Mäntsälän kartano, Mäntsälä 1975. Mäntsälän museotoimi. Osmo Viljasen valokuvakokoelma.

Willem Linnig Junior: After the wedding 1875, Royal Museum of Fine Arts Antwerpen