Västlandista Hauholle

Ruotsin Upplannissa sijaitseva Västland päätyi Hauhon kummikunnaksi viime sotien jälkeen. Västlantilaiset avustivat hauholaisia sotaorpoja sekä antoivat merkittävän lahjoituksen Hauhon rakenteilla olevaan terveystaloon. Kummiuden sijalle tulivat sitttemmin ystävyysvierailut ja yhteistyö. 

Västlandin vanha vaakuna kuvaa kalastusvenettä ja kalaverkkoa. Itämerenkalastus olikin keskiajalla pitäjän pääelinkeino, kunnes rauta muutti kaiken. Kovin paljon yhteistä ystävyyskunnilla ei ole: Hauho on sisämaan maanviljelyspitäjä, kun taas Västland ja Tierp edustavat merellistä ruukkialuetta. Västland liitettiin vuonna 1974 Tierpin kuntaan. Liitos oli luonteva, sillä alueen talous ja väestö olivat jo pari vuosisataa vahvasti verkostoituneet ruukkien ympärille.

Ruotsin kruunu perusti Västlandin pitäjään ruukin vuonna 1612, jonka se vuokrasi 1633 hollantilaiselle liikemiehelle ja sijoittajalle Welam Wervierille (k.1654). Tämä osti lopulta koko ruukin ja loi siitä Upplannin suurimman rautaruukin. Sen rinnalle Wellam Wervier oli perustanut Tolftaan Strömbergin ruukin. Västlandin ja Tolftan Strömbergin ruukit sijaitsivat lähekkäin Tämnejoen varrella. Toinen hollantilainen liikemies Louis de Geer (1587-1657) perusti Upplannin pohjoisosiin lisää rautaruukkeja. Työntekijöiksi hän rekrytoi nykyisen Belgian alueelta tuhansia raudankäsittelyyn perehtyneitä vallooneja, joita siirtyi Upplannista Suomenkin ruukeille. Tierpin vanha Lövstan ruukki päätyi myös Louis De Geerin käsiin. Ruukin yhteydessä olevasta herraskartanosta tuli De Geerien loistelias sukukartano. 

Västlandin ruukinkuja

De Geerien käsiin keskittyi 1700-luvun kuluessa valtava teollisuusomaisuus, joka käsitti Lövstan ohella lopulta myös Västlandin ja Strömsbergin ruukit sekä Hillebolan ja Ullforsin. Kokonaisuus pysyi saman suvun hallussa vuoteen 1861 asti, jolloin se jaettiin. Carl De Geerin tytär Charlotta De Geer (1813-1888) peri Strömsbergin, Västlandin, Hillebolan ja Ullforsin ruukit - siis Tierpin alueen ruukit. 

Tierpin alueen ruukit, jotka päätyivät Baltzar von Platenille

Ohut, mutta mielenkiitoinen historiallinen yhteys Hauhon ja Västlandin välille syntyy Tierpin Lövstan kartanon perijättären Charlotta De Geerin kautta. Hän nimittäin avioitui kreivi Baltzar von Platenin (1804-1875) kanssa. Todellakin! Kyseessä on sama se von Platen-suku, joka omisti Lammin Vanhankartanon, ja jonka jäsen oli myös Hyömäen kartanon omistajatar neiti Sofia Gustava von Platen 1840-luvulla. Tierpin ruukkiruhtinaan kreivi Baltzar von Platenin ja Hyömäen "fröökynän" isät olivat pikkuserkuksia. Leikö sukupiirre sekin, että molemmilla jälkeläisillä oli taitoa pistää raha poikimaan.

Kreivi Baltzar von Platen

Saksalaislähtöinen von Platen-suku jakautui 1700-luvun alussa kahtia. Baltzar Achantes von Platen (1712-1782) päätyi avioliiton kautta Ruotsista Lammin Vanhaankartanoon. Serkku Filip Julius Berndt von Platen (1732-1805) loi uraa Ruotsissa, samoin kuin kreiviksi korotettu poikansa Baltzar Bogislav von Platen (1766-1829). Tätä pidettiin lähes kansallissankarina, sillä Baltzar Bogislav von Platen rakennutti 1800-luvun alussa Götan kanavan, joka yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Hänen samanniminen poikansa siis avioitui Tierpin ruukkien perijättären kanssa. Ruukit periytyivät Baltzar von Platenin tyttärenpojille kreiveille Henning ja Axel Wachtmeisterille. He omistivat ruukit vuoteen 1910 asti, joskin Västlandin ruukki ajettiin alas jo vuonna 1902. 

Vaikea sanoa, oliko Ruotsin ja Suomen von Platen sukuhaarojen välillä mitään yhteydenpitoa. Upporikasta ja kuuluisaa kreiviä taatusti ihailtiin niin Lammilla kuin Hauhon Hyömäen kartanossakin, ja ehkä lähestyttiin ainakin muodollisin tervehdyksin. Kreivi Baltzar von Platen teki Ruotsissa häikäisevän uran diplomaattina, meriministerinä ja ulkoministerinä. 

Ystävyyskuntatoiminta Hauhon ja Västlandin (Tierp) välillä oli erityisen vilkasta 1960- ja 1970-luvuilla. Minullekin on periytynyt Västlandin kunnan viiri sekä käsintaottu järeä takorautainen lyhty, joka muistuttaa Tierpin alueen rautaruukkihistoriasta. Kuntien yhteistyön seurauksena opin lapsena ensimmäisen ruotsinkielisen sananikin, joka oli ”hoppa” (hyppiä). Sen minulle opettivat kummikuntavierailulla mukana olleet lapset, joiden kanssa leikin vailla yhteistä kieltä. Kulttuurivaihtoa toki sekin.

Kartta: Cohrs' atlas över Sverige (1928). Project Runeberg.

Kuvat:

Greve Baltzar von Platen (1804-1875), Bilden tagen av Stockholms Auktionsverk (2011-01-07), Wikimedia commons.

Wesslands Bruk, Uppland. Wessland (Västland), bruksgata. Teknik- och industrihistoriska arkivet / Tekniska museet (ARK-K264).