Hauhon Lehdesmäen rusthollin Mäntymäen torppaan syntyi 1803
poikalapsi, joka sai nimen Kalle. Hän varttui nuorukaiseksi ja
tavan mukaan meni rippikoulun jälkeen rengiksi Lehdesmäen tilalle. Avioliittoa
hän ei solminut nuorena ja ikää oli 25 vuotta, kun vanhemmat peräjälkeen
kuolivat. Kalle ei ryhtynyt
torppariksi isänsä jälkeen, vaan muutti Hämeenlinnaan värjärin oppipojaksi.
Morsiamen hän lienee katsonut valmiiksi. Eeva
Erkintyttären kanssa oli sovittu yhteisestä tulevaisuudesta – sitten kun
Kallella olisi ammatti ja varaa avioitua.
Ehkä sattuma puuttui kaupungissa asiaan. Vaikea sanoa, missä
vaiheessa Kalle erikoistuikin värjäämisen sijasta puutarhanhoitoon. Vai tarvitsiko
Hämeenlinnasta Helsinkiin muuttanut konsuli Gustaf Otto Wasenius renkiä ja
Kalle oli toimeen halukas. Kalle Jaakonpoika muutti Helsinkiin marraskuussa 1830 konsuli Waseniuksen palvelukseen. Tämä oli vuonna 1826 aloittanut
rakentaa Villa Anneberg nimistä huvilaa Itäisen viertotien varrelle. Tänä
päivänä tila on nimeltään Annala. Sen yhteyteen muodostettiin 13 h suuruinen puutarha,
johon Kallesta tuli puutarharenki. Se oli kuitenkin vasta alkua lahjakkaalle
nuorelle miehelle.
Turun palon seurauksena yliopisto oli siirretty vuonna 1828
Helsinkiin. Akatemian kasvitieteelliselle puutarhalle varattiin alue
Kaisaniemestä. Eläin- ja kasvitieteen professori Carl Reinhold Sahlberg johti
uuden puutarhan rakentamista kaupungin entiselle yhteismaalle. Pietarin
kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Franz Faldermann oli kutsuttu
puutarhan perustajaksi. Arboretumin lisäksi alueelle tuli geometriset
viljelypalstat sekä kasvihuonerakennukset, orangeriet, jotka valmistuivat 1832.
Hauholainen Kalle palkattiin sinne nimikkeellä Academis trädgårds orangerie dreng, jonka voisi suomentaa muotoon Akatemian puutarhan ansarirenki. Orangeriat eli suomeksi ansarit olivat
aikakauden hienouden huippu. Niissä viljeltiin appelsiineja, persikoita ja
muita lämpimien maiden kasveja.
Kalle Jaakonpojan arvo ja arvostus kasvoivat. Hän otti
ammattiin sopivan sukunimen: Fröberg (frö = siemen). Kalle Jaakonpojasta tuli nyt Carl Fröberg
ja hän saattoi avioitua. Niinpä Eeva Erkintytär pakkasi Hauholla kapionsa, sai
papintodistuksen ja matkusti Helsinkiin. Hauholaispari vihittiin siellä
8.7.1835. Heitä odotti jo uusi työ, uusi haaste ja uusi muutto. Professori
Sahlberg tarjosi Carlille työtä Yläneellä Uudenkartanon alaisuudessa. Hän oli
innostunut hedelmäviljelystä ja halusi perustaa kokonaisen uudistilan kokeilujaan varten. Pyhäjärven
rannalle Kolvaaseen raivatun puutarhatilan nimeksi tulisi ”Huvitus.” Sen hedelmätarhaan
istutettiin peräti 1200-1300 hedelmäpuuta; omenapuita, päärynäpuita,
kirsikoita, luumupuita. Tilan alustalaisille Sahlberg piti suomenkielistä
koulua ja perusti myös lainakirjaston. Ansarirenki Carl Fröbergistä tuli
Yläneellä trädgårdsmestare,
puutarhamestari.
Orangerie dreng Carl Fröberg |
Vuonna 1847 perhe muutti Yläneeltä Hauholle Lautsian
kartanoon. Kyseessä oli väliaikainen muutto. Carl Fröbergillä tuskin oli
aikomusta palata synnyinseudulleen pysyvästi. Lautsian kartanon isäntäväki todennäköisesti palkkasi
hänet ammattilaisena laatimaan uudenaikaista hedelmätarhaa päärakennuksen ja
järven väliselle alueelle. Siellä kasvoi myöhemmin 120 omenapuuta ja kuusi
päärynäpuuta. Arvoitukseksi jää, montako puuta sinne Fröbergin toimesta istutettiin. Neljä
vuotta oli riittävä aika istuttaa hedelmäpuut, seurata niiden kasvua sekä opettaa
isäntäväki ja palvelijat hoitamaan puita. Lautsian puutarhamestarille, hauholaisittain
"rekoolimestarille", oli rakennettu myös oma asuinrakennus.
Lautsian ensimmäinen puutarhamestari Carl Fröberg toi osaltaan
Hauholle puutarhakulttuuria ja hänen ansiokseen voi laskea omenapuiden ja
puutarhanhoidon leviämisen pitäjään. Carl Fröberg oli koko suomalaisen
puutarhahistorian kannalta koko elämänsä paraatipaikalla: hän oli perustamassa Annalan
puutarhaa, Kaisaniemen kasvitieteellistä puutarhaa sekä Huvituksen
hedelmätarhaa Yläneelle. Liiankin usein muistetaan niitä oppineita, aatelisia
ja kuninkaallisia, jotka perustivat kartanoihinsa hienoja puutarhoja. Fröbergin
kaltaiset miehet kuitenkin olivat niitä, jota kylvivät, kitkivät, harasivat, kaivoivat ja
kastelivat sormet mullassa.
Fröbergin perhe palasi vuonna 1851 Hauholta takaisin Yläneelle Huvituksen
tilalle. Myöhemmin 1800-luvun lopulla sieltä sai alkunsa monelle tuttu
omenalajike Huvitus, joka syntyi Sahlbergin hedelmäpuutarhan siementaimesta.
Huvitusta on 1900-luvulla risteytetty muiden omenalajikkeiden kanssa, joten
tuhansissa suomalaisissa puutarhoissa tuottaa omenoita Sahlbergin puutarhan kuuluisin tuotos. Ja osansa siinä on toki hauholaisella torpanpojalla Carl
Fröbergilläkin.
Lähteet: Hauhon, Helsingin ja Yläneen seurakunnan arkistot, Yläneen kotiseutuyhdistys www.museoylane.fi
Kaisaniemen kasvititeellinen puutarha (wikipedia ja Luomus Luonnontieteellinen keskusmuseohttps://www.luomus.fi/fi/kaisaniemen-kasvitieteellinen-puutarha
Annalan huvila, wikipedia
Kuva: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Wikimedia commons.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti