Oma blogiluettelo

Tietoja minusta

Oma kuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon ja sen lähialueen kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Blogini on omistettu kirjailija Jane Austenille ja hänen aikakaudelleen Hämeessä. Oma kartanoni on vanha karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

tiistai 5. toukokuuta 2015

Walesin prinsessa Charlotte


Englannin kuninkaallinen perhe sai 2.5 uuden jäsenen, kun Cambridgen herttuaparille syntyi tytär, joka sai nimen Charlotte Elizabeth Diana. Lehdistössä arvioitiin, että nimi Charlotte viittaa Walesin prinssi Charlesiin. Toki näin voi ollakin, mutta nimi Charlotte löytyy myös sukupuusta.

Vuonna 1796 Carlton Housessa syntyi Walesin prinssi Georgen ja prinsessa Carolinen tytär, joka sai kasteessa nimen Charlotte. Kruununperillisen syntymästä iloittiin ja se oli aikansa suuri mediatapaus. Lasta rakastettiin, vaikka hänen vanhempiaan vihattiin. 


Hovi oli skandaalien ryvettämä. Prinssihallitsija George oli aikansa playboy. Vaihtuvat rakastajattaret eivät hänen asemaansa parantaneet. Ajan skandaalilehdistö piti kansan tietoisena myös prinssihallitsijan huikeista veloista. Tämä oli puolipakolla nainut Brunswickin prinsessa Carolinen. Puolisot ”vihasivat toisiaan ensisilmäyksellä” ja muuttivat erilleen heti lapsen synnyttyä. Prinsessa Charlotte ei nähnyt paljonkaan vanhempiaan, vaan hänestä huolehtivat lastenhoitajat ja naimattomat tädit. Lehdistö raportoi toinen toistaan hurjempia juoruja myös tädeistä. Prinsessa Carolinenkin huhuttiin pitävän rakastajia. Lopulta hänet ajettiin maanpakoon.

Maaseutupappiloissakin seurattiin kuninkaallisen perheen elämää. Jane Austen kirjoitti onnettomasta Carolinesta seuraavasti: "Naisparka, Tulen tukemaan häntä niin hyvin kuin pystyn, koska hän on nainen ja vihaan hänen aviomiestään.”

Prinsessa Charlotte ihastui 16-vuotiaana Jane Austenin romaaniin Järki ja tunteet. Hän samaistui Marianneen, jota piti itsensä kaltaisena. ”Luulen, että Maryanne ja minä olemme samankaltaisia luonteenlaadultamme, joskaan en varmastikaan ole yhtä hyvä. Samanlainen varomattomuus & muukin, hyvin samanlainen. Minun täytyy sanoa, että se kiinnostaa minua paljon.”

Charlotte muistutti Austenin luomaa hahmoa. Olisiko hän ehkä ollut esikuvakin Austenin hahmolle? Charlotte oli rakastettava, impulsiivinen ja riehakas. ”Todellakin nautin tanssiaisista ja tein siten parhaani. Tanssin joka tanssin. Prinsessa Mary avasi tanssiaiset, vaikka ne olivat minun kunniakseni ja oli koko ajan parinsa kanssa edempänä kuin minä. Ilkeä ja mustasukkainen luonteensa mukaan koko yön.” Charlotte ei tullut toimeen naimattomien tätiensä kanssa. Sophie-tätiään hän kuitenkin palvoi ja epäili tätä vaihdokkaaksi.


15-vuotias Charlotte ihastui palavasti useita kertoja. Austenin sankarittarien tapaan komeat upseerit vetosivat neitoseen. Vakavampi suhde syntyi nuoren ja komean kauppiaan pojan Charles Hessen kanssa. Parin välillä oli jopa salaista kirjeenvaihtoa. Suhde paljastui, ja mies lähetettiin kiireesti Espanjan sotaan. Vuonna 1813 alettiin suunnitella 17-vuotiaan Charlotten avioliittoa. Oranian prinssi William ja Charlotte kihlautuivat, vaikka jälkimmäinen epäröi järjestettyä liittoa. Näyttämölle oli astunut Saxe-Coburg-Saalfeldin prinssi Leopold, joka kiinnosti Charlottea enemmän. Charlotte purki kihlauksensa mikä synnytti valtavan skandaalin, johon liittyi Charlotten ryntääminen kadulle ja ajo vuokravaunuissa äitinsä taloon. Dramaattista pakoa seurasi isän taholta eristäminen. Lehdistö seurasi ja raportoi joka käänteestä. Tilanne rauhoittui ja sopu palasi perheeseen.


Suhde Leopoldiin tiivistyi, mutta prinssihallitsija vastusti liittoa. Lopulta vuonna 1815 lupa heltisi. Charlotte oli ikionnellinen ja kuvaa sulhastaan: ”Havaitsin hänet ihastuttavaksi ja menin vuoteeseen onnellisempana kuin koskaan…”. Avioliitto solmittiin 2.5.1816. Valtava väkijoukko seurasi hääjuhlallisuuksia. Aviopari oli onnellinen ja Charlotten raskaus ilahdutti kaikkia. Kruununperimys olisi pian varmistettu. Toisin kävi, sillä 21-vuotias kruununprinsessa Charlotte menehtyi synnytykseen 19.11.1817 ja samoin pieni poikalapsi.

”Jokainen koti Britanniassa koki menettäneensä rakkaimman lapsensa”, kirjoitti Henry Brougham. Koko kuningaskunta vaipui ennen näkemättömään suruun, joka toistui samanlaisena vasta vuonna 1997, jolloin prinsessa Diana kuoli. Kansa syytti kuolemasta Charlotten vihattuja vanhempia, vaikka tyttären kuolema oli molemmille suunnaton järkytys. Tragedian suuruuttaa kuvaa sekin, että synnytyslääkäri sir Richard Croft ampui itsensä, vaikka sai hallitsijalta kiitosta yrityksistään pelastaa prinsessa.

Vallanperimys oli kriisissä Charlotten kuoleman jälkeen. Kruunulle ei ollut enää perijää, vaikka Yrjö III lapsista peräti 13 eli aikuisiksi. Aviottomia jälkeläisiä riitti mutta ei laillista perillistä. Yrjö III:n nuorin poika Edward eli rakastajattarensa kanssa mutta suostui avioitumaan Saxe-Coburg-Saalfeldin prinsessa Victorian kanssa vuonna 1818. Nopea toiminta palkittiin: 24.5.1819 syntyi prinsessa Victoria, joka aikanaan nousi Englannin valtaistuimelle.

Kuvat: Wikimedia Commons

1 kommentti:

  1. Meillä lienee yleensä käytetty alkuperäistä saksalaista muotoa Sachsen-Coburg jne. Saxe-Coburg on anglismi. Samanlaisia ovat Hesse-Cassel pro Hessen-Cassel, Hanover pro Hannover, Hapsburg pro Habsburg.

    VastaaPoista