Tietoja minusta

Oma valokuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Juomalaulu Hauholta vuodelta 1811

Opiskelija- ja teekkaripiireissä on vuosikymmeniä laulettu juomalaulua nimeltä: ”Jos eukkosi kieltää sua juomasta.” Sen tekijää tai säveltäjää ei tunneta. Mutta se, miten kyseinen laulu liittyy Hauhoon ja tarkemmin Sappeen kylään, onkin kiinnostava kysymys. Laulussa on vahvoja yhtymäkohtia samaan lauluun, jonka mainitsee päiväkirjassaan Hauholla vuonna 1811 vieraillut Eric Ehrström. Hän kertoo kuinka Sappeen Alastalon kartanon kapteeni Georg Wilhelm Schildt oli suomentanut tunnetun ruotsalaisen laulun: ”Min bror, om Du vill sällheten nå, så drick!”. Ehrströmin mukaan Schildt oli lisäksi sepittänyt siihen ”lisää henkilöitä upseerin, kauppiaan, tuomarin, papin jne. Ja onnistunut joidenkin kohdalla oikein hyvin.” Laulua laulettiin Hauhon Leppäniemessä 23.7.1811, jonne oli kokoonnuttu kesäpäivän viettoon. Laulun viimeinen säkeistö on Ehrströmin päiväkirjan mukaan Hauhon lukkari Karl Holmbergin sepittämä, ja siinä kerrotaan lukkarista:

Luckari juo ja naurele ja juo
suonda lyö ja laulele ja juo
Hän kurkuns viinall´ karkaisepi
ja viikkon päästä parkaisepi
ja juo ja laula, ja juo ja laula ja juo

Tunnettu kansanperinteen tutkija ja kirjallisuusmies Carl Axel Gottlund julkaisi kapteeni Georg Wilhelm Schildtin suomennoksen vuonna 1847 runoalbumissaan Sampo. Laulu on nimeltään ”Veisu”, ja sen kerrotaan olevan käännös ruotsinkielestä. Loppuun Gotlund on merkinnyt vain sanat: ”muihen tekemä.” Käännöksen ei siis kerrota olevan Schildtin, mutta sukulaiset pitivät huolen, ettei suomentaja unohtunut. Kun kapteeni Georg Wilhelm Schildt kuoli vuonna 1863, niin hänen muistokirjoituksessaan Suomettaressa todettiin seuraavasti: ”Suomen kieltä hän palveli sulavasti ja olipa nuoremmalla iällä vähin laulurunojakin sommitellut suomeksi. Esim. Sampo-nimisessä runokirjassa on laulu ´Jos sinulla on ystävä, niin juo´ vainaan tekemä.”


Laulun sanoitus osoittaa kuinka erinomaisesti Hauholla syntynyt ja kasvanut Georg Wilhelm hallitsi suomen kielen 1800-luvun alussa. Laulu on tietenkin moneen kertaan muokkaantunut 1800-luvun kuluessa, mutta laulun idea on pysynyt samana ja samoin kertosäe. Opiskelijoiden ”Jos eukkosi kieltää sua juomasta” on eräs mukaelma Schildtin käännöksestä. Sävelkin taipuu varhaiseen hauholaiseen versioon, joskin kaipaisi sovittamista.

Olkoonkin, että kyseessä on käännös, niin laulua voi pitää hauholaisena. Georg Wilhelm Schildt lisäsi siihen säkeistöjä ja lukkari Holmberg sepitti lukkaria koskevan säkeistön. Laulu kertoo siten samalla elämänmenosta Hauholla 1810-luvulla.

Koska Gottlund suosi savolaismurteita, niin hän muokkasi ”Sampo” kokoelmaansa Schildtin käännöksen savoksi. Ehrströmin vuonna 1811 päiväkirjaansa piirtämissä säkeistöissä ei ole mitään Savon murteeseen viittaavaa. Alkuperäistä ruotsalaista laulua en löytänyt, jotta sitä voisi verrata Schildtin käännökseen. Omalla tavallaan Schildtin ja lukkari Holmbergin sepittämät hupaisat säkeet virkamiesten puuhista kuvaavat hauholaista elämänmenoa 1800-luvun alussa.

Koska Gottlund toimitti laulun Savon murteelle, niin minä otin vapauden muotoilla sen Hauhon murteelle, joka tekee kunniaa käännöksen sepittäneille Georg Wilhelm Schildtille ja lukkari Holmbergille.

Joten eipä muuta kuin laulamaan vanhaa hauholaista juomalaulua, vaikka juhannuksena tai viimeistään rapujuhlissa elokuussa!

Jos tahlot iloa nauttia, niin juo!
Jos tahlot välttää tautia, niin juo!
Sill´ viinapa iloiseks tekee sun mieles –
Mutta niin kauvan kuin liikkuu sun kieles,
Niin juo, ja laula! ja juo, ja laula, ja juo!

Jos lääkärit kieltää sun juomasta, niin juo,
He makaavat itekin juovuksissaan, ja juo –
Minä kymmentä lääkäriä jo olen nähnyt,
Ja kaikki samalla tavalla tehnyt.
Ja juo, ja laula! jne

Jos sull´ on yksi ystävä, niin juo!
On ystävyytes´ pysyvä, ja juo!
Taputas likkaas, ja anna hänell´ suuta,
Ja jos sinä saat, niin ties vielä muuta.
Ja juo, ja laula! jne.

Jos olet vanha ja voimatoin, niin juo!
Sill´ juoma vanhallen, voimia lisää,
Ei nuori tarvitte neuvoa isää.
Niin juo, ja laula! jne

Jos olet isältäs talon saannu, niin juo!
Jos naapurit ovat sen velaks´ taannu, niin juo!
Sill´ juoman aineet sull´ maasta kasvaa,
Eikä tarvitte viinasta rahaa maksaa,
Niin juo, ja laula! jne

Tuomari pännänsä viinahan kastaa, ja juo –
Riivali talonpojan asiaa vastaa, ja juo –
Kas herra, kuin hyvin hän asians´ käyttää;
Koska hän rahalla taskunsa täyttää.
Jas juo, ja laula! jne.

Sotamies tappelee niin kuin poika, ja juo –
Ja kun hän vihollisensa voittaa – hän juo;
Haavat ja kunniamerkit hän kantaa,
Sielun, ja sylämens, likoillen antaa,
Ja juo, ja laulaa! jne

Pappi se saarnaa kyll´ voimastaan, ja juo,
Hän saaliins´ pitäjält´ toimittaa, ja juo –
Juustot ja pellavat rouvallens´ kantaa,
Ja sielunpa autuulen sairaillen antaa,
Ja juo, ja laula! jne.

Lukkari pitäjäll´ häissä käyp´, ja juo –
Hän suonta iskee ja laulelee, ja juo;
Viinalla kurkkunsa karkaiseepi,
Ja pyhänä, kirkossa parkaiseepi,
Ja juo, ja laula! jne.

Mittar´ hän tikkujaan pistelee, ja juo –
Hän pyykkikiviä viskelee, ja juo –
Hän pituulen, syvyylen, leveylen mittaa,
Ja ketjujen jatkoksi vääntelee vitjat,
Ja juo, ja laula! jne.

Nimismies rästiä kantelee, ja juo –
Hän lehmän korvia leikkelee, ja juo –
Välisten antaa hän viikon aikaa,
Ja sitten hän laittaa ett´ vasarat paukkaa,
Ja juo, ja laulaa! ja juo, ja laulaa, ja juo!

Lähteet:
E. G. Ehrström: Minnen af en resa från Åbo till Tavastland år 1811. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2007.
Gotlund, C. A. (toim.) Sampo. Runollisto vuonna 1847. Helskinki 1847.
Kaisa Kyläkoski: Sukututkijan loppuvuosi 12.2.2016: Niin juo, ja laula! ja juo, ja laula, ja juo?
Suometar 2.2.1864, no 26.
Kuva: Ekman, Anders: Talonpoikaistyttö yrittää juoda olutsalin loppuun 1850-55. Kansallisgalleria, Ateneum.


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti