Tietoja minusta

Oma valokuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

tiistai 29. toukokuuta 2018

Sisäköstä emännäksi


Lokakuun 29. päivänä 1789 vihittiin Hauholla avioliittoon leski-isäntä Anders Gabrielinpoika Kaivola Torvoilasta ja Gretha Stråhle Sotjalan Hovinkartanosta. Liitto näyttäisi melko tavanomaiselta: leskeksi jäänyt isäntämies nai kartanossa palvelleen piian. Mutta tässä tapauksessa kaikki ei ollut sitä miltä se vihittyjen luettelossa näyttää. Tilanne oli monimutkaisempi.

Olen havainnut, että kartanomaailman salien ja kamarien puolelta ei avioiduttu talollisten kanssa. Tämä koski niin säätyläisineitejä kuin parempia palvelijattariakin. Siten Greta Stråhle on melkoinen poikkeus. Hän työskenteli vuosia kartanoissa sisäpiikana ennen avioitumistaan talonemännäksi Torvoilaan. Greta oli tuolloin jo yli 40 vuotias. Hän oli muuttanut Hovinkartanoon vuonna 1772 Tyrvännöstä. Tittelinä Greta Stråhlella oli koko ajan ”jungfru” mikä merkitsi sitä, että hänet luokiteltiin jonnekin säätyläistön rajamaille. 

Greta vaikuttaisi olleen Sääksmäen Rapolan kartanon ratsumiehen Lucas Stråhlen vuonna 1743 syntynyt tytär. Isä kaatui sodassa samana vuonna, kun nuorin tytär syntyi. Leski Anna Matintytär muutti lapsineen itselliseksi Voipaalan kartanoon. Lucas Stråhle oli sotilasrullien mukaan syntynyt 1600-luvun lopulla Kalvolassa. Sen tarkempia tietoja ei löydy. Koska muuttomerkinnät ovat epäselviä, niin Margareta (Greta) Stråhlen tausta jää epävarmaksi. Varmaa on vain se, että hän oli vuoteen 1772 mennessä hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, joiden perusteella hänet voitiin luokitella ”neiti” -nimekkeen alle. Greta oli ”huspiga” eli sisäpiika Wilhelm Leopoldin perheessä, jossa kasvoi kolme nuorta neitiä. Tehtävä edellytti Gretalta ruotsin kielen taitoa ja tietyn tapakulttuurin hallitsemista, mikä ei luonnistunut keneltä tahansa sotamiehen tyttäreltä. 


Entäpä sitten Torvoilan Kaivolan leski-isäntä Anders Gabrielinpoika? Ei hän ollut Kaivolan vanhaa sukua, vaan tullut taloon vävyksi. Anders syntyi vuonna 1739 talollisenpoikana Pälkäneen Joensuun Heikkilässä. Talon peri vanhin veli Henrik. Anders otti pestin Kuiseman Herralan säätyläistaloudessa ja sen jälkeen Tyrvännön Lahdentaan kartanossa. Sieltä hän palasi kotitaloonsa Heikkilään. Nuorta miestä onnisti. Hän avioitui vuonna 1764 Torvoilan Kaivolan leskeksi jääneen nuoren emännän Sofia Juhontyttären kanssa. Kaivolan tila oli jaettu kahtia ja Anders pääsi isännöimään sen toista puolikasta. Sofia oli syntynyt Miehoilan Paavolasta ja avioitunut vuonna 1757 Kaivolan isännän Juho Erikinpojan kanssa. Tästä liitosta oli syntynyt lapsi Juho, joka perisi tilan. 

Kaivolan nuori isäntä Juho oli avioitunut jo vuonna 1781 Sahalahtelaisen rusthollintyttären Anna Henrikintyttären kanssa. Kaivolan suku oli asunut tilalla ainakin jo 1400-luvulta asti eikä ketju katkennut nytkään. Orvoksi jäänyt Juho Juhonpoika ehti elää monimutkaisessa ”uusperheessä”: hän sai ensin isäpuolen ja aikuisena myös äitipuolen Greta Stråhlen. Jää arvailuksi, miten arki sujui vuodesta 1789 Kaivolassa. Miten hoitui herraväen sisäköltä vanhan hämäläisen sukutilan emännyys? Vai olivatko talon ohjat jo nuorella parilla? Jäivätkö Anders ja Greta syrjäisessä Torvoilan kylässä hivenen eriseuraisiksi ja ulkopuolisiksi? Anders Gabrielinpoika löytyy kummina Ylhäisten isäntäparin lapselta vuonna 1798, mutta Greta ei löydy yhdenkään Torvoilassa syntyneen lapsen kummiluettelosta. 

Torvoilan kylää
On hyvin mahdollista, että Greta ja Anders olivat omaksuneet kartanoissa herraskaiset tavat ja sijoittuivat jonnekin talonpoikaiston ja säätyläistön välimaastoon. Molemmat ilmeisesti osasivat ruotsia, sillä Anders Gabrielinpojasta löytyy maininta notaari Johan Walleniuksen päiväkirjasta. Tieto viittaa siihen, että Anders ja Greta ainakin jossain määrin seurustelivat pitäjän säätyläisten kanssa, pääsemättä kuitenkaan varsinaiseen seurapiiriin.  Johan Wallenius kirjoitti 7.4.1791 seuraavasti: ”Panttasin lanko Hallenbergin 400 taalarin saatavan vakuudeksi Torvoilan Kaivolan isännälle 46 kpl käsittävän rahakokoelman, arvoltaan 26 taal. 40 s. specie.” 

Hämeen Sanomat 13.5.1884
Päiväkirja ei kerro rahakokoelman kohtalosta sen enempää, mutta se tiedetään, että Kaivolan talon karjapihalta löytyi vuonna 1884 mystinen kattila, joka oli täynnä 1700-luvun kuparikolikoita. Kenties monimutkainen perhekuvio sai Andersin tai Gretan varautumaan mahdollisten perintöriitojen varalle. Tai sitten rahakattila kätkettiin vasta Suomen sodan kynnyksellä varmuuden vuoksi. Sefanias Kaivola toimitti rahalöydön asianmukaisesti Helsingin Yliopiston raha- ja mitalikabinettiin, jonne sitä ei kuitenkaan huolittu. Ilmeisesti 1700-luvun kuparikolikot katsottiin liian uusiksi ja palautettiin isännälle, joka ilmeisesti myi ne eteenpäin. Sekin jää epäselväksi liittyykö Hallenbergin rahakokoelman panttaus löytöön. 

Palataan vielä lopuksi Greta Stråhleen. Hän jäi leskeksi vuonna 1798, ja kuoli Kaivolassa vuonna 1811 kihtiin. Haudattujen luettelossa Anders oli Kaivolan ”vanha isäntä” ja Greta Stråhle ”vanhaemäntä ja leski.” Virallinen hierarkia oli tarkkaa. He olivat Kaivolan isäntä ja emäntä, tosin vailla mitään sukuyhteyttä taloon. 

Kuparikolikko 1750-luvulta

Tieto Kaivolan karjapihalta löydetyn rahakattilan vaiheista on saatu Virpi Nissilältä

Kuvat: 
Kalmbergin kartasto 1855
A pretty maid carrying drinking chocolate on a tray. Stipple engraving by A. H. Payne after Liotard, c. 174, Wellcome Trust, Wikimedia commons
Kopparmynt, Skoklosters samling, Wikimedia commons
Tiina Miettinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti