Tietoja minusta

Oma valokuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

torstai 26. huhtikuuta 2018

Puutarhurisuku Satakunnasta


Kevään alkaminen houkuttelee jälleen kartanopuutarhojen pariin. Luulin, että Sotjalan Hovinkartanon Erik Sjöberg 1780-luvulla olisi ollut Hauhon varhaisin puutarhamestari, mutta erehdyin. Vielä aikaisempi tieto puutarhamestarista löytyy kyllä samasta kartanosta, mutta jo vuodelta 1776. 
 
Kotakuusama Hovinkartanossa
Syyskuussa 1776 Hovinkartanoon merkittiin muuttaneeksi 20-vuotias puutarhamestari Anders Dahlbom vastavihityn vaimonsa Sofia Matintyttären kanssa. Hän tuli Hauholle ensimmäiseen työpaikkaansa Satakunnasta Suoniemen Kuljun kartanosta. Se oli pitäjässä jotain ennen kuulumatonta ja uutta: palkattu henkilö, jonka tehtävä oli muokata ja raivauttaa kartanon ympäristöä ilman, että tarkoitus oli saada aikaan kelvollista peltomaata. Puhumattakaan erikoisista yrteistä ja muista oudoista kasveista, joita puutarhuri kasvatteli.


Hovinkartanoa isännöivät Wilhelm Leopold ja Magdalena Ignatius, joilla oli kolme tytärtä. Hovinkartanon kannalta on kiinnostavaa, että Ulvilan Haistilan omistajat olivat Gripenbergejä. Samoin Suoniemen Kuljun kartanoon on merkitty saman perheen jäseniä. Haistilan isäntäparina oli Odert Jean Gripenberg ja Eva Gustava. Hovinkartanon vanhin neiti Margareta Magdalena Leopold avioitui 22.8.1784 Haistilan pojan kapteeni Odert Albrekt Gripenbergin (1753-1823) kanssa. Siten kartanoon saatiin isännäksi vävy. Ensimmäisen puutarhurin kautta yhteys Ulvilan Gripenbergeihin syntyi jo aiemmin. 

Hovinkartanon vanha rakennus
Hovinkartanon omistaja Wilhelm Leopold oli vuodesta 1763 alkaen Ylä- ja Ala-Hollolan kihlakuntien tuomiokunnan tuomari. Oppineena siviilivirkamiehenä hänellä oli aikaa perehtyä puutarhan hoitoon toisin kuin aatelisilla upseereilla. Turussa oleskellessaan hänellä oli mahdollisuus tutustua myös Pehr Adrian Gaddiin, joka vuonna 1750 nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Gadd perusti Pirkkalan Harjun Kaarilan kartanoon kasvitieteellisen puutarhan. Hän julkaisi suomeksi vuonna 1768 kirjasen: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan

Voisikin hyvin kuvitella, että Wilhelm Leopold perehtyi Gaddin esimerkin innostamana hyötykasveihin ja puutarhanhoitoon. Se ehkä sai hänet vuonna 1776 ensimmäisenä Hauholla palkkaaman puutarhurin. Siten Hovinkartanon puutarha edustaa varhaisinta puutarhakulttuuria, jonka Dahlbom toi osin mukanaan Satakunnasta. Hänen jälkeensä puutarhamestarin tointa jatkoivat kartanossa 1700-luvun lopulla Erik Sjöberg ja Vihdistä vuonna 1785 muuttanut Johan Lind. 

Pitkään ei puutarhamestari Anders Dahlbom Hauholla viipynyt. Hän on lähtenyt viimeistään vuoden 1777 aikana. Andersille ja Sofialle syntyi vuonna 1778 lapsi jossakin muualla kuin Hauholla. Tämä käy ilmi Oriveden rippikirjasta, jonne perhe päätyi vuoden 1780 tienoilla. Anders oli tuolloin vaihtanut ammattia puutarhurista torppariksi. Asuinpaikkana kasvavalla perheellä oli Myllymäen torppa. Seuraavalla vuosikymmenellä Anders Dahlbom mainitaan ruotusotamiehenä Naappilan Lahdenpohjan torpassa. Hyvä tuntemus hyötykasvien hoidosta oli tarpeellinen lisätaito.

Andersin isä Johan Dahlbom ei hänkään ollut koko ikäänsä puutarhurimestarina. Johan saattoi olla Kiikan Vakkalassa asuneen ruotusotamiehen Bengt Dahlbomin ja tämän vaimon Valburg Johanintyttären 1750-luvulla mainittu poika Johan, jolla oli tittelinä ”scholaris” eli koululainen. Täyttä varmuutta ei ole. Johan Dahlbom löytyy kuitenkin varmuudella 1760-luvulla Ulvilan Haistilasta tittelillä merimies. Perheeseen kuului tuolloin vaimo Maria Erikintytär sekä poika Anders. Toinen poika Johan syntyi vuonna 1766. Haistilasta perhe muutti 1770-luvulla Kuljun kartanoon, jossa Johan mainitaan Johan Gustaf Mellinin puutarhamestarina. Sieltä he muuttivat Kangasalan Vääksyn kartanoon, jossa Johan Dahlbom oli kyllä puutarhamestari, mutta hänellä oli lisäksi maininta ”samt torpare” eli hän oli samalla myös torppari.


Poika Anders mainitaan 1773-1775 palvelijana Kangasalan Sorolan ratsutilalla. Jostain syystä isä Johan Dahlbom ja vaimo Maria muuttivat Kiikan Vakkalaan, jossa he löytyvät vuonna 1780 itsellisiksi merkittyinä. On mahdollista, että Johan kävi harjoittamassa paikkakunnalla ammattiaan tai sitten hän hoiti siellä perheasioita. Kiikasta aviopari palasi pian takaisin Kangasalle. Johan Dahlbom kuoli vuonna 1793 poikansa Andersin luona Orivedellä, mutta hänet mainitaan haudattujen luettelossa Vääksyn puutarhamestarina.

Se, miten Suomessa henkilö sai tittelikseen puutarhamestari, on itselleni epäselvää. Ruotsin suurien linnojen ja kartanoiden puutarhurit etenivät oppipojista kisälleiksi ja mestareiksi sekä opiskelivat jopa ulkomailla. He kykenivät laatimaan jopa puutarhasuunnitelmia. Toki heidän alapuolellaan oli eritasoisia puutarhureita, joita pienemmät kartanot ja porvarit palkkasivat. Usein ammatti alkoi 1700-luvulla periytyä isältä pojalle. Puutarhurin toimi tuntuu olleen Suomessa vahvasti osa-aikaista, ja ammatti voitiin joustavasti joko vaihtaa tai yhdistää vaikka torpparin rooliin. Vaikea on arvioida, mitä Hauhon ensimmäinen puutarhamestari Anders Dahlbom sai parissa vuodessa aikaan Hovinkartanossa. Kaikissa tapauksissa oppi hyötykasvien viljelystä ja puutarhanhoidosta jäi pysyvästi pitäjään Hovinkartanon kautta.


Kangaslan Vääksyn kartanon puistoa
Puutarhureista:
Ahrland, Åsa: Den osyndiga handen. Trädgårdsmestaren i 1700-talets Sverige (2006)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti