Tietoja minusta

Oma valokuva
Tutkijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Samuel Åkerroos ja Hauhon pitäjänmakasiini 1818-2018


Tänä keväänä nostetaan esiin sadan vuoden takaiset tapahtumat, joissa Hauhon seutu oli keskeinen näyttämö. Mutta voisiko jotenkin löytää yhteyden vuoden 1818 ja vuoden 1918 välille? Päädyin etsimään vastausta Hauhon pitäjänkokousten pöytäkirjoista. Yhdistävä tekijä löytyikin: se on Hauhon kirkon vieressä oleva vanha pitäjänmakasiini, nykyinen Hauhon esinemuseo, joka sai tykinkuulasta osuman vuonna 1918.

Hauhon viljamakasiini nousi keskeiselle paikalle
Hauhon pitäjänmakasiinirakennuksen vaiheet ovat pysyneet epämääräisinä. Epäselvyyttä on ollut, korjattiinko vanha 1750-luvulta ollut vilja-aitta vai rakennettiinko sen tilalle uusi. Suoraa vastausta on vaikea saada, koska pitäjänkokousten pöytäkirjojen pito on ollut tuohon aikaan luvalla sanoen kehnoa. Moneen kertaan eri kokousten pöytäkirjoja lukemalla arvoitus viimein avautui. 

Vuonna 1816 pöytäkirjoissa puhutaan uuden makasiinin rakentamisesta, mutta sana ”reparation” eli korjaaminen on lisätty tekstin päälle. Vanhan makasiinin kerrotaan olevan romahtamaisillaan eikä sinne siksi voitu enää varastoida viljaa katovuosien varalle. Tammikuussa 1817 kirkkoherra Ivar Wallenius vaati lisäksi kirkonkaton kiireellistä korjaamista. Samalla esitettiin ränsistyneen makasiinin korjaamista. Sana toistuu muutaman kerran.

Tilanne makasiinin suhteen sai käänteen vuonna 1818. Korjaustöihin oli palkattu lokakuussa 1817 rakennusmestari Samuel Åkerroos, joka oli hankkinut kannuksensa jo Tyrvännön kirkon rakennustyömaalla vuosina 1796-1801. Kyseessä oli todellinen ammattimies. Orivedellä vuonna 1772 syntynyt Samuel Samuelinpoika oli kuuluisan kirkonrakentajan Matti Åkerblomin sukulaispoika, jonka tämä toi oppipojakseen Tyrvännön kirkkotyömaalle. Siinä sivussa nuori mies solmi avioliiton Suotaalan Innalan rusthollintyttären Eeva Liisa Matintyttären kanssa. Kun Samuelista tuli rakennusmestari, hän otti sukunimen Åkerroos. Vuonna 1813 hän sai tehtäväkseen rakentaa Hattulan Pyhän Ristin kirkon tapulin yläosan. Työtä riitti myös vuonna 1816 Tyrvännön kirkon katontervaamisessa

Tyrvännön kirkko
Samuel Åkerroos esitti hauholaisille heti vuonna 1817, että hän rakentaisi heille kokonaan uuden makasiinirakennuksen sekä korjaisi kirkon huonokuntoisen katon. Ammattilaisena hän näki, ettei romahtamaisillaan olevaa vilja-aittaa voinut enää järkevästi korjata. Palkka-asiat sovittiin, ja tämän jälkeen asiakirjoissa puhutaan uudesta makasiinirakennuksesta eikä enää vanhan korjaamisesta. Muutos on selkeä. Åkerroos sai ainakin osan hauholaisista taakseen.

Keväällä 1818 Hauhon kirkonkokouksessa esitettiin, että ”kaikin tavoin mahdoton” viljamakasiini tulisi myydä eniten tarjoavalle, ja sen tilalle tulisi uusi rakennus. Lisäksi rakennustyötä varten oli palkattava joukko päteviä kirvesmiehiä. Sen sijaan hauholaiset isännät eivät olleet valmiita uuden rakennuksen kustantamiseen. Olihan aiemmin sovittu vanhan korjaamisesta. Vastahakoisuus näkyi hidasteluna.

Samuel Åkerroos joutui odottelemaan työn alkamista. Kirkon viereen ilmaantui laiskasti puutavaraa. Kesän ja syksyn aikana kuitenkin paljastui, että tukkeja ja parruja oli oudosti kadonnut. Yksi jos toinenkin kirkonkylän isäntä oli pihistänyt - tai lainannut - työmaalta puutavaraa. Osa kadonneista tukeista oli tosin käytetty tapulin portaiden korjaamiseen. Selvittelyjen ja kovistelujen jälkeen rakentaminen lopulta käynnistyi ja komea makasiini nousi kirkon viereen. Siinä oli kaksinkertaiset seinät ja kahdet kätevät portaat, joita oli helppo kulkea ylös ja alas.

Hattulan vanha kirkko ja tapuli
Hauholle Ilmoilan kylään vuonna 1818 muuttanut Samuel Åkerroos oli saanut oppinsa aikakauden mestareilta. Matti Åkerblom (1740-1819) on kuuluisimpia suomalaisia kirkonrakentajia, samoin kuin hänen oppi-isänsä Antti Piimänen (1712-1775). Lisäksi Åkerblomin sisarenpoika Matti Åkergren (1752-1839) tunnetaan vuonna 1813 valmistuneen Luopioisten kirkon rakentajana. Samuel Åkerroos ei ole yhtä tunnettu kuin edelliset, mutta riittävän komea on hänenkin uransa. Vuonna 1829 kuollut rakennusmestari on haudattu Hauhon kirkkomaalle. 

Samuel Åkerroosin nimi on syytä nostaa Hauholla sille kuuluvaan arvoon. Makasiinirakennus on taidokasta työtä. Se kuuluu samaan arvokkaaseen sarjaan kuin Antti Piimäsen, Matti Åkerblomin ja Matti Åkergrenin rakentamat kuuluisat kirkot ja tapulit. Ne kaikki ovat osa arvokasta suomalaista rakennusperintöä. 

Hauhon taistelussa keväällä vuonna 1918 tykinkuula puhkaisi makasiinin kaksinkertaisen seinän. Satavuotias rakennus kesti sen, ja nyt se siis täyttää komeat kaksisataa vuotta! 


Kiitokset FT Ella Viitaniemelle, jonka kanssa kävin aiheesta keskustelua

Kuvat:
Hauhon kotiseutumuseo 1950-luvulla. Kuva: Pekka Kyytinen, Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.
Tyrvännön kirkko 1887. Piirros: Selim Lindqvist, Historian kuvakokoelma. Museovirasto
Hattulan kirkko. Kuva: Volker von Bonin, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Lähteet: 
Hauhon pitäjänkokouksen pöytäkirjat: 6.10.1816, 7.11.1816,  26.1.1817, 7.4.1817, 19.10.1817, 10.11.1817, 9.5.1818, 25.10.1818. Hauhon seurakunnan arkisto. Kansallisarkisto.
Hauhon kirkonkirjat 1818-1829, Tyrvännön kirkonkirjat 1801-1818.
Ojanen, Eero: Tyrvännön historia. 2002.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti