Sofia Gustava Leopold

Hauhon Hovinkartanon isännälle tuomari Vilhelm Leopoldille ei tuottanut vaikeuksia löytää aviomiehiä tyttärilleen. He olivat rikkaita ja kauniita. Kauneudesta on olemassa jopa todiste, sillä Sofia Gustava Leopoldista on Nils Schilmarkin maalaama muotokuva. Sofia on siinä n. 30-vuotias arvonsa tunteva tyylikäs rouva.

Pojan puuttuessa vanhin tytär vuonna 1761 syntynyt Margareta Magdalena perisi Hovinkartanon. Neuvottelut etenivät hyvin ja niiden tuloksena Hovinkartanossa vietettiin 22.8.1784 komeat kaksoishäät. Sulhasina olivat kapteeni Odert Albrekt Gripenberg ja kapteeni Otto Carl von Fieandt. Edellinen sai Margareta Magdalenan, ja Sofia Gustava vihittiin 20-vuotiaana Otto Carl von Fieandtin kanssa. Avioliitto savolaiseen aatelissukuun vei Sofia Gustavan kauas kotoa. Voikin vain arvailla, miten sulhasmies oli valikoitunut. Todennäköisesti siten, että sulhasmiehet von Fieandt ja Gripenberg tunsivat toisensa jo pidemmältä ajalta. 

Päätyminen keskelle Savoa oli silti erikoinen kohtalo hauholaiselle kartanonneidille. Aatelisperheet olivat Savossa sukua toisilleen ja seurustelivat ahkerasti keskenään. Sanottiin, että vieraanvaraisempaa maankolkkaa tuskin löytyi. Sophia Leopold oli Savossa ulkopuolinen, ja – aateliton. Kaksi asiaa, jotka saattoivat aiheuttaa kulmien kohottelua, varsinkin jos naapurustossa oli soviteltu omia tyttäriä Kyyhkylän emännäksi. Kaunis ja rikas hauholaisneiti olikin napannut kapteeni von Fieandtin. Tosin Otto Carlin vanhemmat veljet Carl Johan ja Albrekt Fredrik olivat hekin avioituneet aatelittomien neitosten kanssa. Raha voitti yhä useammin sääty-ylpeyden. Rovastien ja tuomarien tyttärillä myötäjäiset ja perinnöt toisin kuin aatelisupseerien tyttärillä, joita usein kohtasi elinikäinen naimattomuus. 

Sophian uusi koti oli Mikkelin lähellä sijainnut Kyyhkylän kartano. Se oli kuulunut von Fieandt-suvulle jo 1600-luvun lopulta asti. Tila sijaitsi kauniilla paikalla Saimaan rannalla. Päärakennuksen keskellä oli suuri sali, toisella puolella olivat ruokasali ja keittiö, toisessa päässä taas kaksi kamaria. Puutarhaa ei ollut. Torppia oli yhdeksän. Mahtoiko hauholainen rouva edes ymmärtää savolaisten torpparien murretta? Avioparin esikoinen Carl Vilhelm syntyi kuitenkin Hauhon Hovinkartanossa 15.5.1786. Nuori vaimo halusi tietenkin synnyttää sisarensa hoivissa. Kummit edustivat Sofia Gustavan vanhempien lähisukua ja hauholaista naapurustoa. Toinen lapsi Henrik Johan syntyi jo Kyyhkylässä 1788, ja hänen kummiensa määrä nousi peräti kahteenkymmeneen. 

Anoppi ”armo” Ebba Charlotta Furumarck pysyi tiukasti Kyyhkylän kartanon johdossa. Aina siinä määrin, että kun sota Venäjää vastaan syttyi 1788, niin Ebba-rouva jäi kartanoon, vaikka venäläisten hyökkäystä odotettiin. Porrassalmen taistelu käytiin 12.-13.6.1789 lähellä Kyyhkylää. Perimätiedon mukaan väki pakeni taistelun edeltä rouvan johdolla veneellä järven toiselle puolelle ja piilotteli vanhassa torpassa. Kartano säilyi mutta vilja-aitat paloivat. Missä oli nuori Sophia-rouva pienine lapsineen taistelujen aikana? Kenties lapsuuskodissaan Hauhon Hovinkartanossa, joka oli turvallisen kaukana levottomasta itärajasta. Perillisiä tuskin jätettiin sodan jalkoihin. 

Lisää murhetta saatiin, kun Otto Carl von Fieandt vangittiin 1789 ja vietiin Tukholmaan syytettynä vehkeilystä kuningasta vastaan yhdessä ”Anjalan liiton” upseerien kanssa. Kyseessä oli kapina kuningasta vastaan, jonka tavoitteena oli irrottaa Suomi Ruotsin alaisuudesta. Otto Carl oli tässä uskaliaassa toiminnassa mukana, mutta vetäytyi viime hetkillä ja teeskenteli tietämätöntä. Kuningas Kustaa III armahti miehen ja lähetti tämän vuonna 1791 salaiseen tehtävään Ranskaan. Se liittyi pyrkimykseen pelastaa Ranskan kuningasperhe vallankumouksen keskeltä. Siltä osin tehtävä ei onnistunut. Ranskan seikkailujen jälkeen von Fieandt ylennettiin majuriksi, ja hän asettui kartanoonsa viettämään herrasmiehen elämää Savon seurapiireissä. 

Vuonna 1795 aviopari lapsineen muutti Kuopioon ja sieltä Leppävirroille Karlvikin kartanoon. Muutto liittyi aviomiehen virkatoimeen, joka koski Suomen itärajan kartoittamista. Sen hän suoritti erinomaisesti. Otto Carl oli lahjakas kartantekijä, topografiupseeri, jolla oli myös taiteellista silmää. Sitten seurasi murhetta: Sophia Gustava kuoli Leppävirran kirkonkylässä vain 35-vuotiaana 1.2.1799. Kuolinsyytä ei mainita. Leski Otto Carl von Fieandt avioitui uudelleen 20.10.1800 Sääksmäen Ritvalan Hagan kartanon tyttären Beata Wunschin kanssa, jolla oli myös sukuyhteyksiä Sofia Gustavan isään Hovinkartanon isäntään Vilhelm Leopoldiin. 

Ote Otto Carl von Fieandin 1795 piirtämästä kartasta

Sophia Gustava Leopoldin ja Otto Carl von Fieandtin neljästä lapsesta eli aikuisikään vain kaksi. Parin esikoispoika Carl Vilhelm von Fieandt ei ehtinyt avioitua. Hän seurasi äidinisänsä Vilhelm Leopoldin jälkiä ja opiskeli lakia. Carl Vilhelm toimi Pien-Savon kihlakunnantuomarina ennen varhaista kuolemaansa vuonna 1821. Tytär Sofia Ottiliana Vilhelmina avioitui 1814 majuri Mikael Henrik Swartzin kanssa, ja synnytti tälle useita lapsia.

Suomen liityttyä Venäjään 1809, Otto Carlin ura lähti uuteen nousuun. Hänet nimitettiin vuonna 1812 Haapaniemen topografisen oppilaitokseen, jossa hän toimi tiedustelutaidon opettajana vuoteen 1819. Myöhemmin oppilaitos tunnettiin Suomen kadettikouluna, joka siirrettiin Haminaan. Otto Carl von Fieandt on yksi Suomen historian kuuluisia merkkimiehiä, mutta suurmiehenkin varjossa oli vaimo, jolla oli oma roolinsa miehensä rinnalla tämän uralla ja elämässä. Sofia Gustavan tie kulki Hauhon Sotjalasta Mikkeliin ja kauas Kuopion seudulle asti.

Maisema Kyyhkylän kartanon tienoilta

Kuvat:               

Sofia Gustava von Fieandt, född Leopold, (1764-1799) ja Otto Carl von Fieandt (1758-1825). Nils Schillmark n. 1795. von Fieandt on pukeutunut Hämeen läänin rykmentin vuoden 1792 univormuun, ja on arvoltaan everstiluutnantti. Bukowski, wikimedia commons.

von Fieand, Otto Carl: Sotakartta. Suomenniemen pitäjä. Punkan kylä 1795. Historialliset kuvat. Museovirasto.

Vapaussodan invalidi 1.1.1937, no 3.

Lähteitä:

Breitholtz, Helmi: Kyyhkylän kartano. Iltalehti 04.06.1927 no 127.

Marjomaa, Risto: Fieandt, Otto Carl von. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 22.1.2021)

Mennander, Rolf: Tietoja Kyyhkylän entisistä asukkaista.Vapaussodan invaliidi: Vapaussodan invaliidien liiton äänenkannattaja 1.06.1930 no 3.