Tietoja minusta

Oma valokuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

tiistai 27. elokuuta 2019

Hyömäen kartanon Adonis


Suuressa kaakeliuunissa rätisi iloinen valkea ja sen edessä seisoi nuori renki Raffo, jolla oli mustat kiharat ja salamoivat silmät. Kartanon Adonis, joka lämmitteli jäisiä käsiään sekä samalla tyttöjen ei niin kovin jäisiä sydämiä.” 

Matilda von Kraemerin muistelmissa huomio kiinnittyy Hyömäen kartanon renkiin Raffoon, joka nauratteli kartanon piikoja, ja jopa kartanon nuoret neiditkin huomioivat hänen komean ulkomuotonsa. Kreikan tarustossa itse rakkaudenjumalatar Afroditekin rakasti kuvankaunista Adonis-nuorukaista. Kovin paljon päättelyä ei tarvita Raffon henkilöllisyyden selvittämiseksi. Hyömäen kartanossa palveli usean vuoden ajan Rafael Spir, jonka raamatullinen nimi tuli arkkienkeliltä.  Suhteellisen harvinainen etunimi lyhenee luontevasti muotoon ”Raffo”. 

Rafael Jaakonpoika syntyi 11.4.1825 Miehoilan Juntulan talon Sampaan torpassa. Hänen isänsä oli entinen sotilas ja torppari Jaakko Samuelinpoika Spir ja äitinsä Eva Lena Strömberg. Eva Lenan isä oli asustellut itsellisenä Vitsiälässä ja Jaakko Samuelinpoika oli muuttanut Tuuloksesta rengiksi Vitsiälään. Pari törmäsi toisiinsa Seppälässä, jossa molemmat olivat palveluksessa. Avioliitto solmittiin jouluna 1821, ja Jaakolle ilmaantui sukunimi Spir. Yhteiselämää jatkettiin pari vuotta piikana ja renkinä, kunnes aukesi pääsy Miehoilan Juntulan torppareiksi. Perhe kasvoi peräti neljällä pojalla. 

Rafelin lapsuuden maisemaa oli Torvoilan kylä, jonka läheisyydessä Sampaan torppa sijaitsi. Vuonna 1838 perhe muutti ensin itsellisiksi Vitsiälään ja sieltä pari vuotta myöhemmin Hyömäen kylään. Rafael oli tuolloin 15-vuotias. Sitä kautta tuli tutuksi kartano ja sen tienoot. Vuonna 1842 Rafael Spir täytti 17-vuotta ja hänet mainitaan Hyömäen kartanossa renkinä. Erikoisempi elämänvaihe Rafaelin elämässä alkoi seuraavana vuonna. Hänet nimittäin merkittiin muuttaneeksi Turkuun. Rafael Spir lähetettiin sinne opiskelemaan. Ehkäpä Gustava von Platen oli hankkeen takana ja oli pistänyt merkille pojan pätevyyden puutarhurin apuna. 

Rafael löytyy vuonna 1843 Turun Kupittaalle perustetun puutarhakoulun oppilasluettelosta. Vuonna 1837 perustettu Suomen Puutarhaviljelyseura sai maata Kupittaan kylpylän läheisyydestä. Sinne perustettiin vuonna 1841 puutarhakoulu, jonka oppilaat huolehtivat samalla puiston istutuksista. Kupittaalla oli jo ennestään kuuluisa kylpylä, kaivohuone ja sen yhteydessä juhlasali. Puistossa järjestettiin kaupunkilaisille monenlaisia huvituksia. 

Rafael löytyy rippikirjasta Suomen Puutarhaseuran koulusta (neljäs alhaalta)

Turun Kupittaalla syrjäkylillä varttuneelle hauholaisnuorukaiselle avautui suuri maailma. Ei siis ihme, että Rafaelille kertyi itsevarmuutta. Eikä ihme, jos piikatytöt häntä ihailivat – ja vähän jopa aatelisneiditkin. Nuori komea maailmanmies palasi vuonna 1846 puutarhamestarina Hauhon Hyömäen kartanoon. Lukutaidossa 21-vuotiaalla Rafaelilla katsottiin olevan toivomisen varaa, mutta tuskinpa se uudessa ammatissa haittasi. Kirkkoherran mukaan Rafael hallitsi Katekismuksen ”jollaintavoin” vuonna 1848. 

Rafaelin muuttokirja Turusta
Matilda von Kraemer ei mainitse Raffon olleen kartanon puutarhuri. Hän nimitti tätä rengiksi ja kertoi Raffon tulleen usein vaunuilla noutamaan heitä Hämeenlinnasta Hauholle. Raffo hoiteli ilmeisesti myöhemmin muitakin toimia kuin vain puutarhanhoitoa. Piikojen sydämiä poltellut ”Adonis” teki lopullisen valintansa, kun kartanoon vuonna 1848 palkattiin piiaksi 29-vuotias Albertina Antintytär. Nuorukaista kuusi vuotta vanhempi Albertina voitti Raffon nopeasti omakseen. 

Kihlapari siirtyi Hauhon pappilaan, jossa Rafael Spiristä tuli kirkkoherra Karl Elias Alopaeuksen puutarhurimestari. Häitä tanssittiin Hauhon kirkonkylässä joulunaikaan 1849. Seuraavana vuonna Rafael vaimoineen otti muuttokirjan Hattulaan. Hänestä tuli seuraaviksi vuosiksi Hurttalan Herrnäsin kartanon puutarhurimestari. 

Oikeastaan hauholaisen Rafael ”Raffo” Spirin tarina on varsin poikkeuksellinen. Hän varttui torpanpoikana Roineentakana Torvoilan ja Miehoilan laitamilla, päätyi kartanorengiksi, joka saavutti luottamusta ja pääsi Turkuun puutarhakouluun. Hauhon pappilaa ympäristöineen voisi oikeastaan pitää puutarhamestari Rafael Spirin muistomerkkinä, sillä kukapa tietää, vaikka hän olisi suunnitellut ja toteuttanut 1840-luvulla rakennetun uuden pappilarakennuksen ympärille puutarhan. Sehän olisi periaatteessa täysin mahdollista.

Hauhon pappila

1 kommentti:

  1. Olisipa kuvia. Selailin uteliaana rippikirjojen sivuja: Raffon vaimo ja vuonna 1852 syntynyt esikoistytär kuolivat vuonna 1856 ja Raffo jäi yksin kaksivuotiaan poikansa kanssa. Raffo avioitui samana vuonna uudelleen ja lapsiakin syntyi. Puutarhurimestari palveli mm Katisten kartanossa, olisiko jälkiä sielläkin hänen suunnittelustaan?

    VastaaPoista