Tietoja minusta

Oma valokuva
Tutkijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

maanantai 6. marraskuuta 2017

Piika Liisa Hyömäen kartanon valtiattarena





Hyömäen kartanosta kehittyi Hauhon komeimpia kartanoita 1800-luvulla. Sen päärakennukset sijaitsivat Hyömäen kylässä, Aroniemen tyvessä lähellä Uittoonlahden rantaa. Kartanosta ei ole jäljellä enää mitään, mutta aikoinaan se oli aatelisen von Kraemer -suvun loistelias kotikartano. Vuonna 1776 Hyömäen kartanoon pestattiin sisäpiiaksi 33-vuotias Lisa Håkanintytär, joka oli sitä ennen piikonut Vitsiälän Seppälän lampuotitilalla ja Klemolassa luutnantti Ammondtin ja Anna Maria Schulmanin taloudessa. Elisabet eli Liisa syntyi vuonna 1743 Ilmoilassa vanhaan säätyläissukuun, köyhän siltavouti Håkan Hirnin tyttäreksi


Liisan miespuoliset kummit edustivat herrasväkeä: Kappalainen Henrik Levanus, Gabriel Ingberg ja Anders Hangelin. Naispuoliset kummit löytyivät rahvaan parista: Maria Eliaantytär, Beata Henrikintytär ja Kirstin Henrikintytär. Isän epäsäätyisen avioliiton ongelma näkyi siinä, että herrasmiesten rouvat eivät tulleet kummeiksi. Orvoksi jäätyään Liisa ei turvautunut perheensä tai pitäjän herrasväen apuun. Hän ei myöskään pyrkinyt pysyttelemään säätyläisyyden rippeissä kuten sisarensa Anna Maria ja Ulrika Hirn.

Liisa ei käyttänyt sukunimeä Hirn, vaan esiintyi rippikirjoissa aina piika Liisa Håkanintyttärenä. Hyömäen kartanon omisti vuoteen 1806 naimaton everstiluutnantti Niklas Diedrik von Kraemer, joka ei siellä juurikaan oleskellut. Veli, majuri Karl Gustaf von Kraemer, asui vaimonsa Christina Lovisa Stiernvallin kotitilalla Lammin Vanhassakartanossa. Hyömäen kartano siirtyi Karl Gustafin pojalle Karl Johan von Kraemerille ja tämän vaimolle Charlotta von Platenille. Kartanossa asuttiin epäsäännöllisesti ja vuoden 1806 se jäi tyhjlleen. Vai jäikö sittenkään? Olihan siellä Liisa Håkanintytär. Toisinaan lähes yksin vain piikatyttö ja jokunen renki seuranaan. Ulkotyöt hoituivat lampuotien avulla. 

Hyömäen kartanon vanha päärakennus
Hyömäen kylällä Liisa tapasi korpraali Anders Hultbergin, ja parin häitä juhlittiin uutena vuotena 1784. Liisa oli tuolloin jo 41-vuotias. Hultberg luettiin siitä lähtien myös kartanon palvelusväkeen. Liisa synnytti pojan kesäkuussa 1785, joka kastettiin Carl Gustafiksi. Anders Hultberg kaatui ilmeisesti Kustaan sodassa vuonna 1790, ja niin Liisasta tuli leski. Murheet jatkuivat, sillä vuonna 1795 Liisa menetti vasta 10-vuotiaan poikansa, joka menehtyi ankaraan kuumeeseen. 

von Kramerit palkkasivat vuonna 1804 Hyömäen kartanoon säätyläisnaisen hoitamaan taloutta. Siihen lienee kaksi syytä. Liisa Håkanintytär oli jo 61-vuotias. Hän ei koskaan ollut ”demoiselle” eikä ”hushållerska”. Liisa oli ensin sisäpiika, sitten Hultbergin vaimo ja lopulta leski, mutta pysyi kuitenkin Hyömäen palkollisten kärkijoukossa. Se merkitsi vastuuta ja suurta luottamusta. Talousmamselli Ulrika Wassberg viihtyi kartanossa vain vuoteen 1806, jolloin hän muutti Tuulokseen. Uusi ”demoiselle” tuli kartanoon syyskuussa 1805. Hän oli 21-vuotias mamselli Eva Lovisa Blomstedt, joka oli syntynyt Pälkäneellä arrendaattori Johan Blomstedtin ja Eva Helena Bockin tyttäreksi. Perhe muutti paikasta toiseen: Pälkäneeltä Vanajaan ja lopulta Sääksmäelle, jossa molemmat vanhemmat kuolivat. Eva Lovisa päätyi sisarensa kanssa Rautalammille ja sieltä Tyrväntöön. Nuori nainen oli ehtinyt kokea paljon muuttaessaan viimein Hauholle Hyömäen kartanoon. 

Liisan ja nuoren mamselli Eva Lovisan välille kehkeytyi hyvä ystävyys. Se näkyy siitä, että lähes kymmenen vuoden ajan naiset kävivät vuosittain yhdessä ehtoollisella ja aina yhtä monta kertaa. Muu palvelusväki valitsi omat käyntinsä kuka mitenkin. Eva Lovisa viihtyi Hyömäen taloudenhoitajattarena myös poikkeuksellisen kauan, mihin oli ehkä osasyynä löydetty ystävyys. Ja mikäpä oli ollessa: naiset pitivät yhdessä huolta Hyömäen kartanosta. Omistajat asuivat muualla, joten naisilla oli vapautensa. Piikoja ja renkejä tuli ja meni, mutta Liisa ja Eva Lovisa pysyivät. 

Hiljaisessa kartanossa ei vietetty juhlia eivätkä Liisa ja Eva Lovisa kuuluneet Hauhon seurapiiriin. Siitä huolimatta ruususen unta nukkuvan kartanon pihatielle löysi reitin nuori herra nimeltä Anders Illberg. Niin siinä vain kävi, että itsensä elättävä 30-vuotias vanhapiika mamselli Eva Lovisa Blomstdt onnistui siinä missä monet Hauhon rikkaammat ja nuoremmat neidit epäonnistuivat: hän solmi avioliiton Mäntyharjun varanimismiehen Anders Illbergin kanssa 13.10.1814. Mitä lienee Liisa Håkanintytär ajatellut. Varmaan hän iloitsi nuoren ystävänsä puolesta siitäkin huolimatta, että tämän tie vei kauas Mäntyharjulle.  

Liisalle Hyömäen kartano oli vuosikymmeniä koti toisin kuin sen varsinaisille omistajille. Elämään toi sisältöä kartanosta huolehtiminen, sen väen ja töiden valvominen. Muu palvelusväki vaihtui, mutta Liisa pysyi kartanossa lähes 50 vuotta. Hän ehti nähdä kartanon uuden loiston: komeat uusklassilliset päärakennukset, jotka Karl Johan von Kraemer rakennutti asetuttuaan perheineen kartanoon vuonna 1818. Palkatut puutarhurit alkoivat huolehtia puutarhasta. Piikoja ja renkejä palkattiin lisää. Leski Liisa Håkanintytär Hirn kuoli Hyömäen kartanossa 81-vuotiaana vuonna 1824. Ja aivan viimeiseen asti hänen nimensä kirjattiin palvelusväen kärkeen heti herrasväen jälkeen.

Kuvat: Hauho-seuran arkisto, Pehr Hillerström 1794: Kotitalouden askareissa. Wikimedia Commons. Jutikkala & Nikander: Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1945.

1 kommentti:

  1. Mielenkiintoista!
    Olen tavannut k.o omistajasuvun jäseniä, mutta en ole osannut vastata mihinkään kartanoa koskeviin kysymuksiin. Nyt ainakin pieni katkelma historiaa selkiintyi.

    VastaaPoista