Tietoja minusta

Oma valokuva
Tutkijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kartanokierros Hauholla 25.7.2017


Hauho-seura järjesti päiväretken "Kartanoromantiikan tuntematon kulta-aika Hauholla", jossa bussilastillinen historiasta kiinnostuneita ihmisiä tutustui hauholaiseen kartanoelämään 1800-luvun alusssa. Samalla oikeastaan Hauho-seurakin tuli juhlistaneeksi englantilaisen kirjailijan Jane Austenin 200-vuotis juhlavuotta. En ole ainoa, jota hämmästyttää se kulttuurillinen samanlaisuus Euroopan eri laidoilla. Hauholaisen herrasväen elämäntyyli ei eronnut 1800-luvun alussa paljonkaan englantilaisesta, joskin puitteet olivat täällä toki vaatimattomammat.


Hauholainen herrasväki järjesti kävelyretkiä, päivällisiä ja tanssiaisia. Nuoret herran liehittelivät nuoria neitosia, joiden ainoa päämäärä oli solmia mahdollisimman hyvä avioliitto. Kuitenkin suurin osa hauholaisneideistä- ja mamselleista jäi naimattomiksi. Se ei silti merkinnyt toimettomuutta, sillä moni vanhaneiti päätyi pyörittämään kartanotaloutta.

Jane Austen 1804
Jane Austen-tyylinen elämä Hauholla aukeaa parhaiten Eric Gustav Ehrströmin hienosta päiväkirjasta, josta Suomalaisen Kirjallisuuden seura julkaisi suomennoksen vuonna 2007. "Hämeen sydänmailla. Matkapäiväkirja 1811" antaa hyvän katsauksen hauholaiseen seurapiirielämään. Sitä olen myös tällä blogillani taustoittanut parhaani mukaan.

Bussiretkemme kiersi Hauhon Lautsian, Hovinkartanon ja Hahkialan aateliskartanot. Sen jälkeen poikkesimme Leppäniemessä, jonka päärakennus on ehdottomasti hienoin säilynyt esimerkki 1800-luvun alun kartanotyylistä.

Jatkoimme vehreän Joenkylän kautta Hauhon Rukkoilaan, jossa tutustuimme Neclairien Stenkullaan eli Räväsmäen tilaan, jossa on filmattu elokuva "Niskavuoren naiset" 1930-luvulla. Ilorannan matkailutilalla juotiin kahvit ja samalla muisteltiin aikaa, jolloin tila oli upseerin virkatalo. Siellä eli 1800-luvun alussa Löfmanien perhe. Heistä on luvassa myöhemmin lisää...

Retkellä oli hauskaa huomata se toimeliaisuus, jolla vanhoja hauholaisia kartanoita tänäpäivänä pyöritetään historiaa unohtamatta. Se on osaltaan takaamassa niiden säilymisen tulevaisuudessa ja samalla tiloilla luodaan uutta lukua historiaan. Moderni nykyaika ja menneisyys kohtasivat retkellä erinomaisesti.

Ohessa retkemme kartta (klikkaa suuremmaksi) ja muutama tunnelmakuva:




Kuva: Jane Austen. Cassandra Austenin akvarelli 1804. Wikimedia Commons.

2 kommenttia:

  1. voi, kun en tästä tiennyt :( olisi ollut todella mukava käydä näissä paikoissa

    VastaaPoista
  2. Suunnitteilla on uusi kartanokierros ensi kesänä. Kannattaa seurailla Hauho-Seuran netti- ja/tai facebook-sivua.

    VastaaPoista