Tietoja minusta

Oma valokuva
Tutkijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

tiistai 10. toukokuuta 2016

Carl Fröberg - Tie torpanpojasta puutarhamestariksi


 
Hauhon Lehdesmäen rusthollin Mäntymäen torppaan syntyi 1803 poikalapsi, joka sai nimen Kalle. Hän varttui nuorukaiseksi ja tavan mukaan meni rippikoulun jälkeen rengiksi Lehdesmäen tilalle. Avioliittoa hän ei solminut nuorena ja ikää oli 25 vuotta, kun vanhemmat peräjälkeen kuolivat. Kalle ei ryhtynyt torppariksi isänsä jälkeen, vaan muutti Hämeenlinnaan värjärin oppipojaksi. Morsiamen hän lienee katsonut valmiiksi. Eeva Erkintyttären kanssa oli sovittu yhteisestä tulevaisuudesta – sitten kun Kallella olisi ammatti ja varaa avioitua.

Ehkä sattuma puuttui kaupungissa asiaan. Vaikea sanoa, missä vaiheessa Kalle erikoistuikin värjäämisen sijasta puutarhanhoitoon. Vai tarvitsiko Hämeenlinnasta Helsinkiin muuttanut konsuli Gustaf Otto Wasenius renkiä ja Kalle oli toimeen halukas. Kalle Jaakonpoika muutti Helsinkiin marraskuussa 1830 konsuli Waseniuksen palvelukseen. Tämä oli vuonna 1826 aloittanut rakentaa Villa Anneberg nimistä huvilaa Itäisen viertotien varrelle. Tänä päivänä tila on nimeltään Annala. Sen yhteyteen muodostettiin 13 h suuruinen puutarha, johon Kallesta tuli puutarharenki. Se oli kuitenkin vasta alkua lahjakkaalle nuorelle miehelle. 


Turun palon seurauksena yliopisto oli siirretty vuonna 1828 Helsinkiin. Akatemian kasvitieteelliselle puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä. Eläin- ja kasvitieteen professori Carl Reinhold Sahlberg johti uuden puutarhan rakentamista kaupungin entiselle yhteismaalle. Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Franz Faldermann oli kutsuttu puutarhan perustajaksi. Arboretumin lisäksi alueelle tuli geometriset viljelypalstat sekä kasvihuonerakennukset, orangeriet, jotka valmistuivat 1832. Hauholainen Kalle palkattiin sinne nimikkeellä Academis trädgårds orangerie dreng, jonka voisi suomentaa muotoon Akatemian puutarhan ansarirenki. Orangeriat eli suomeksi ansarit olivat aikakauden hienouden huippu. Niissä viljeltiin appelsiineja, persikoita ja muita lämpimien maiden kasveja.

Kalle Jaakonpojan arvo ja arvostus kasvoivat. Hän otti ammattiin sopivan sukunimen: Fröberg (frö = siemen). Kalle Jaakonpojasta tuli nyt Carl Fröberg ja hän saattoi avioitua. Niinpä Eeva Erkintytär pakkasi Hauholla kapionsa, sai papintodistuksen ja matkusti Helsinkiin. Hauholaispari vihittiin siellä 8.7.1835. Heitä odotti jo uusi työ, uusi haaste ja uusi muutto. Professori Sahlberg tarjosi Carlille työtä Yläneellä Uudenkartanon alaisuudessa. Hän oli innostunut hedelmäviljelystä ja halusi perustaa kokonaisen uudistilan kokeilujaan varten. Pyhäjärven rannalle Kolvaaseen raivatun puutarhatilan nimeksi tulisi ”Huvitus.” Sen hedelmätarhaan istutettiin peräti 1200-1300 hedelmäpuuta; omenapuita, päärynäpuita, kirsikoita, luumupuita. Tilan alustalaisille Sahlberg piti suomenkielistä koulua ja perusti myös lainakirjaston. Ansarirenki Carl Fröbergistä tuli Yläneellä trädgårdsmestare, puutarhamestari. 
Orangerie dreng Carl Fröberg

Vuonna 1847 perhe muutti Yläneeltä Hauholle Lautsian kartanoon. Kyseessä oli väliaikainen muutto. Carl Fröbergillä tuskin oli aikomusta palata synnyinseudulleen pysyvästi. Lautsian kartanon isäntäväki todennäköisesti palkkasi hänet ammattilaisena laatimaan uudenaikaista hedelmätarhaa päärakennuksen ja järven väliselle alueelle. Siellä kasvoi myöhemmin 120 omenapuuta ja kuusi päärynäpuuta. Arvoitukseksi jää, montako puuta sinne Fröbergin toimesta istutettiin. Neljä vuotta oli riittävä aika istuttaa hedelmäpuut, seurata niiden kasvua sekä opettaa isäntäväki ja palvelijat hoitamaan puita. Lautsian puutarhamestarille, hauholaisittain "rekoolimestarille", oli rakennettu myös oma asuinrakennus.

Lautsian ensimmäinen puutarhamestari Carl Fröberg toi osaltaan Hauholle puutarhakulttuuria ja hänen ansiokseen voi laskea omenapuiden ja puutarhanhoidon leviämisen pitäjään. Carl Fröberg oli koko suomalaisen puutarhahistorian kannalta koko elämänsä paraatipaikalla: hän oli perustamassa Annalan puutarhaa, Kaisaniemen kasvitieteellistä puutarhaa sekä Huvituksen hedelmätarhaa Yläneelle. Liiankin usein muistetaan niitä oppineita, aatelisia ja kuninkaallisia, jotka perustivat kartanoihinsa hienoja puutarhoja. Fröbergin kaltaiset miehet kuitenkin olivat niitä, jota kylvivät, kitkivät, harasivat, kaivoivat ja kastelivat sormet mullassa.

Fröbergin perhe palasi vuonna 1851 Hauholta takaisin Yläneelle Huvituksen tilalle. Myöhemmin 1800-luvun lopulla sieltä sai alkunsa monelle tuttu omenalajike Huvitus, joka syntyi Sahlbergin hedelmäpuutarhan siementaimesta. Huvitusta on 1900-luvulla risteytetty muiden omenalajikkeiden kanssa, joten tuhansissa suomalaisissa puutarhoissa tuottaa omenoita Sahlbergin puutarhan kuuluisin tuotos. Ja osansa siinä on toki hauholaisella torpanpojalla Carl Fröbergilläkin.


Lähteet: Hauhon, Helsingin ja Yläneen seurakunnan arkistot, Yläneen kotiseutuyhdistys www.museoylane.fi
Kaisaniemen kasvititeellinen puutarha (wikipedia ja Luomus Luonnontieteellinen keskusmuseohttps://www.luomus.fi/fi/kaisaniemen-kasvitieteellinen-puutarha
Annalan huvila, wikipedia
Kuva: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Wikimedia commons.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti