Tietoja minusta

Oma valokuva
Tutkijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon Lautsian kartanon historiasta sekä sen lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvuilla. Oma kartanoni on vanha hämäläinen karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Samaan aikaan toisaalla




Herää kysymys, missä olivat Hauhon Lautsian Schulmanit Erik Ehrströmin päiväkirjasta? Lautsian väki ei näytä osallistuneen säätyläistön vilkkaaseen seuraelämään kesällä 1811. Siihen oli hyvät syynsä...

Lautsiassa oli edellisenä vuonna vihitty kartanon perijä majuri Otto Wilhelm Schulman ja Lovisa Wilhelmina ”Minette” Gardiemeister Tyrvännön Haukilan kartanosta. Avioparin esikoinen Fredrika Wilhelmina Sofia syntyi maaliskuussa 1811 Tyrvännössä, joten nuori rouva asusteli lapsuudenkodissaan myös seuraavan kesän. Aviomieskin ehkä oleili enimmäkseen siellä. On varsin mahdollista, että Lautsian päärakennusta myös kunnostettiin.

Säännölliset ehtoollismerkinnät nuorella parilla alkavat Lautsiassa vasta vuodesta 1812. Lautsian nuori rouva Lovisa Wilhelmina oli kesällä 1811 edelleen enemmän keskittynyt lapseensa ja Tyrvännön alueen seurapiireihin. Lisäksi Haukilassa asunut 89-vuotias vanha neiti Anna Gardiemeister kuoli toukokuussa 1811. Kartanossa myös valmisteltiin Lovisa Wilhelminan sisaren Elisabet Eleonoran häitä Nils Idmanin kanssa. Pari vihittiin lokakuussa 1811.

Lautsian kartanoa hallitsi yksin kesällä 1811 rouva Ebba Christina Tihlman, joka oli vuonna 1805 kuolleen kapteeni Carl Fredrik Schulmanin leski. Hän oli syntyisin Hauholta ja varmasti tunsi erittäin hyvin kaikki alueen säätyläisperheet. Lautsian rouva oli kuitenkin vuonna 1811 peräti 78-vuotias. Se merkitsi väistämättä hiljaista elämää, johon tuskin kuului visiittien tekeminen ja tanssiaiset. Jos rouva johonkin kykeni kesällä lähtemään, niin ehkä Haukilan kartanoon katsomaan pientä pojantytärtään.

Lautsian nuorempi poika majuri Carl Fredrik asui vaimonsa Fredrika von Platenin kanssa Asikkalan Kalkkisten Iisakkilassa. Perheen pieni poika Carl Axel Wilhelm kuoli toukokuussa 1811, joten tuskinpa perheellä oli halua osallistua Hauhon kesärientoihin. Lisäksi rouva odotti uutta lasta. Tytär Ebba Fredrika puolestaan oli avioitunut 1796 hauholaisen Adolf Joakim Borgenströmin kanssa mutta muuttanut sittemmin Rengon Kaloisiin. He toki saattoivat vierailla Lautsiassa neljän lapsensa kanssa.

Niinpä Lautsian palveluskunta koostui vuonna 1811 vain muutamasta henkilöstä. Keittiön puolella puuhasivat kokeneet piiat Anna Juhontytär ja Liisa Matintytär. Ulkotöissä auttoi renki Matti Aataminpoika. Palvelusväen määrä tuntuu vähäiseltä mutta suuren osan töistä tekivät kartanon torpparit. Keskeisissä rooleissa olivat lisäksi renkivouti Heikki Heikinpoika ja vaimonsa Eeva Erkintytär, jotka olivat työskennelleet kartanossa vuodesta 1806. Heille syntyi Lautsiassa kaksi lasta: vuonna 1808 Simo ja joulukuussa 1810 Lucia Lovisa. Jälkimmäisen kummiksi pyydettiin majuri Otto Wilhelm Schulman. Lapsen nimellä haluttiin ehkä kunnioittaa hänen nuorta vaimoaan.

Vuonna 1812 kartanon palveluskunta uudistui täysin, kun majuri nuorikkoineen asettui vakituisesti kartanoon. Renkivouti Heikki ja vaimonsa Eeva muuttivat Lautsiasta takaisin Uudenkylän Uotilaan, joka oli miehen suvun kotitalo. Yllätyksekseni hän paljastui esi-isäni Matti Jaakonpojan serkuksi, mitä en aiemmin tiennyt. Taas Lautsian historia paljasti uutta tietoa suvustani.

Kuva: Pehr Hillerström (1732-1816): Två tjänsteflickor vid en bäck.

3 kommenttia:

  1. Ihana lukea näitä kertomuksia Lautsiasta ja Hauholta. Omat esivanhempani ovat Ebba Fredrika ja Adolf Joakim Borgenström ja tietenkin myös Ebban vanhemmat ja isovanhemmat :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla! Borgenströmin mamsellit ovat odottavien aiheiden listalla. Esittelen heidät kyllä vielä.

    VastaaPoista