Oma blogiluettelo

Tietoja minusta

Oma kuva
Kartanohistorioitsijan prosopografista genealogiaa historian hämystä ja sukujuurien lomasta. Tarinoita Hauhon ja sen lähialueen kartanoiden historiasta sekä niiden lähettyvillä asuneista ihmisistä 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Blogini on omistettu kirjailija Jane Austenille ja hänen aikakaudelleen Hämeessä. Oma kartanoni on vanha karpionmaa: pelto tai kaskimaa, johon perimätiedon mukaan on kylvetty yksi karpion mitta kauraa. "My task is piecing together a puzzle...I hope to reconstitute the existence of a person whose memory has been abolished...I want to re-create him, to give him a second chance...to become part of the memory of his century." (Alain Corbin, The Life of an Unknown, 2001)

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Asuuko puutarhassasi Nemoursin herttuatar?



Puutarhassani on vuosia oleillut valkoinen kerrottu pioni lajikenimeltään ”Nemoursin herttuatar”. Duchesse de Nemours löytyy edelleen lähes jokaiselta taimitarhalta. Se on yksi suosituimmista ja kestävimmistä valkoisista pioneista, ja säilyttänyt suosionsa reilusti yli sata vuotta. Mutta kenen muistoksi tämä pionikaunotar kukkii suomalaisissakin puutarhoissa? Kuka oikeastaan oli Nemoursin herttuatar?

Pionit tulivat tunnetuiksi Euroopassa vasta 1800-luvun puolivälissä. Niiden ensimmäisiä jalostajia ja kasvattajia oli ranskalainen Jacques Calot, joka esitteli vuonna 1856 upean, puhtaan valkean kerrotun pionilajikkeensa, jolle hän antoi nimen Duchesse de Nemours

Tuleva Nemoursin herttuatar Victoria Franziska Antonia Juliane Luise syntyi 14.2.1822 Wienissä Saxe-Coburgin prinssi Ferdinandin ja hänen unkarilaissyntyisen vaimonsa prinsessa Maria Gabrielle Antonia Koháry de Csábrágìn tyttärenä. Perheellä oli vahvat yhteydet Englannin hoviin, sillä prinssi Ferdinandin sisar prinsessa Victoria oli avioitunut Kentin herttuan kanssa. Heidän vuonna 1819 syntynyt tyttärensä Victoria oli Englannin kruununperijätär, joka puolestaan avioitui aikanaan Ferdinandin veljen Ernestin pojan prinssi Albertin kanssa. Siten sekä Englannin kuningatar Victoria että hänen miehensä prinssi Albert olivat Nemoursin herttuattaren serkkuja.

Franz Xavier Winterhalterin muotokuva Nemoursin herttuattaresta

Coburgin prinsessa Victoria ei tehnyt eläessään mitään erityisen merkittävää. Hänestä ei koskaan tullut kuningatarta, jonka nimi olisi siitä syytä jäänyt historian lehdille. Hän oli prinsessa, joka avioitui 18-vuotiaana vuonna 1840 soveliaaseen avioliittoon Ranskan kuninkaan Ludvig Philip II:n toiseksi vanhimman pojan Nemoursin herttuan Louis Charles Philippe Raphaël d'Orléansin kanssa. Avioliitto ei ollut poliittinen järjestely, vaan pari oli toisiinsa mieltynyt. Hän ehti olla äitinä kolmelle pienelle lapselle. Herttuatar Victorian kauneus herätti suurta huomiota Pariisin seurapiireissä ja hänen monet muotokuvansa levisivät painokuvina kansan keskuuteen.

”Hän on meille kuin rakas sisar”, kirjoitti Englannin kuningatar Victoria Nemoursin herttuattaresta ja kutsui tätä lempinimellä ”Vic”. Heistä maalattiin jopa yhteismuotokuvakin. Tosin kuningattaren hovineito Charlotte Canning piti Nemoursin herttuatarta henkilönä, jolla oli ”väsyttävä ääni eikä koskaan mitään tärkeää sanottavaa.” Niin tai näin, mutta kuningatar ja herttuatar olivat sydänystäviä ja jälkimmäinen vietti pitkiä aikoja Osborne Housessa kuningasperheen vieraana.

Euroopan hullu vuosi 1848 syöksi Ranskan kuninkaan valtaistuimelta ja kuningasperhe pakeni Englantiin. Nemoursin herttuatar Victoria asui 1850-luvulla yhdessä miehensä, kolmen lapsensa ja appivanhempiensa kanssa Surreyssä Claremont Housessa. Lapsivuodekuume koitui 34-vuotiaan herttuattaren kohtaloksi vuonna 1857. Äkillinen kuolema oli järkytys niin perheelle kuin kuningatar Victoriallekin, joka sairastui pitkäksi aikaa masennukseen menetettyään parhaan ystävänsä. Nemoursin herttuatar haudattiin Weybridgen kappeliin, mutta vuonna 1979 hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Orléansin suvun hautakappeliin Ranskan Normandiaan.

Franz Xavier Winterhalterin kuulussa maalauksessa 18-vuotias Saxe-Coburgin prinsessa Victoria on kuvattu morsiamena valkeassa puvussa. Maalauksen aikaan pionit eivät olleet vielä tunnettuja, joten Victoria pitelee kädessään herkkää neidonruusua (Rosa alba). Taustalla on eksoottisia oleantereita ja tuoksuvaa köynnöskuusamaa. Ranskassa jalostettiin 1800-luvun alussa innokkaasti neidonruusuja ja siellä syntyi myös Jean-Pierre Vibertin toimesta vuonna 1819 Rosa Minette eli Mustialanruusu, jota Victorian pitelemä kukkakin suuresti muistuttaa.

Claude Monet: Kevätkukkia 1864

Ruusuinen biedermeierkausi vaihtui 1850-luvulla laajojen krinoliinien ja pöyheiden pionien aikakaudeksi. Valkeat kerrotut jalopionit ovat kuin wienervalssin pyörteissä liehuvia neitosia laajoissa röyhelöiden koristamissa vannehameissaan. Johan Strauss vanhempi oli juuri esitellyt wienervalssit Euroopan hienostolle ja valssikuume oli valtaamassa koko maanosaa. Pionit olivat tämän aikakauden uutuuksia, jotka soveltuivat koristamaan tanssiaissaleja ja puutarhojakin. Claude Monet on maalannut Duchesse de Nemoursin vuonna 1864 etualalle maalauksessaan ”Kevätkukkia”. Innokkaana puutarhurina hän tietenkin tunsi lajikkeen hyvin. Kuninkaallisten hovien varjossa lyhyen elämän elänyt Nemoursin herttuatar jäi elämään pionina tuhansiin puutarhoihin ympäri maailman.

Duchesse de Nemours (Tiina Miettinen)



Kuvat: Wikimedia Commons

2 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta! Nyt on pakko etsiä tämä pioni omaan puutarhaani, kun geni.com sanoo, että "Princess Victoria of Saxe-Coburg and Gotha, Duchess of Nemours is your 12th cousin four times removed." Tiedän toki, että nämä genin sukupuut eivät ole maailman luotettavimpia, mutta yhteys 15. esivanhempaani Claus Pedersson FLEMINGiin on melko varma (tarkistettu genin listauksen pohjalta) ja edelleen genin mukaan herttuatar on tuon Claus Flemingin veljen 12. lapsenlapsi.

    VastaaPoista
  2. Siis että Felmingejä saattaisi olla herttuatar... :-) Kiinnostavaa on myös hänen vahva unkarilainen taustansa.

    VastaaPoista