sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Kukkia ja kirjaimia neulalla ja langalla

 

Nuoren aatelis- tai säätyläisneitojen piti 1800-luvun alussa näyttää taitonsa neulalla ja langalla. Selvää on, että kaikki Kanta-Hämeen kartanoissa asuvat nuoret 10–13-vuotiaat tytöt ahersivat neulan ja langan parissa.Kuka paremmin ja kuka huonommin, mutta jonkinlainen ompelutaito oli jokaisen opittava.

Englannissa ja Saksassa merkkausliinoja ommeltiin jo 1500–1600-luvuilla, mutta Suomessa ne yleistyvät vasta 1700-luvulla. Niiden valmistus levisi aatelistytöiltä porvarisperheisiin ja 1800-luvun lopulla myös talonpoikaistalojen tyttärille. Merkkausliinasta muodostui nuorten naisten taidonnäyte, eräänlainen ”koulutodistus” siitä, että tyttö oli saavuttanut tietyn taitotason. Kun liina valmistui, se voitiin kehystää ja ripustaa seinälle. Museoissakin merkkausliinoja on säilynyt sadoittain.

Neulalla taiteiltiin erilaisia koristekuvioita, numeroita ja erityisesti kirjaimia. Merkkausliina ei ollut vain taideteos. Se toimi mallina, kun tyttö seuraavaksi alkoi nimikoida kapioitaan. Avioliiton jälkeenkin piti nimikoida yhä uusia liinavaatteita eikä kartanonrouvan sopinut muutenkaan istua jouten. Suomen oloissa aatelisnaiset ompelivat itse niin vaatteensa kuin erilaiset liinavaatteetkin.

Hauhon lähialueelta on säilynyt Hämeenkosken Kurjalan kartanon neidin Matilda Charlotta Eleonora von Essenin merkkausliina. Hän oli 13-vuotias saadessaan sen valmiiksi. Matilda-neiti ompeli merkkausliinaansa valmistumispäivämäärän, mikä oli 6.9.1831. Puuvillaliinaan on käytetty sekä ristipistoja että niin kutsuttuja petit point -pistoja. Lopputulos on harvinaisen tyylikäs ja tasapainoinen. Ompelujälki on kuin kynällä piirrettyä ja kuviot vailla kömpelyyttä. Silkkilankojen värit tosin ovat aikojen saatossa haalistuneet.

Matilda von Essenin taidokas ompelutaito oli perittyä, sillä hänen äitinsä oli Ulrika Sofie Munsterhjelm. Äidin sisar JacobinaCharlotta Munsterhjelm oli myös Matildan kummitäti. Jacobina Munsterhjelm piti päiväkirjaa Matildan ikäisenä vuosina 1799–1801, ja siinä hän lähes päivittäin kertoi erilaisista ompelutöistään. Matildan Jacobina-täti muutti sisarensa luo Kurjalan kartanoon vuonna 1825 ja todennäköisesti neuvoi kummitytärtään merkkausliinan teossa.

Kurjalan kartanon neiti Matilda Charlotta von Essen avioitui 18-vuotiaana 12.4.1836 serkkunsa ratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelmin vaimoksi ja päätyi siten emännöimään Tuuloksen Toivoniemen kartanoa. Merkkausliina kulki morsiamen mukana Tuulokseen. Äidin taiteellinen lahjakkuus siirtyi seuraavaankin sukupolveen, sillä Matilda synnytti vuonna 1840 pojan, joka sai kasteessa nimen Magnus Hjalmar. Pojasta kasvoi tunnettu taidemaalari: Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905). Jos vertaamme äidin merkkausliinaa ja pojan maisemamaaluksia, niin hyvällä syyllä voi todeta: ei omena kauaksi puusta putoa.

Matilda von Essenin merkkausliina

Innostuin niin paljon vanhoista merkkausliinoista, että päätin itsekin tehdä sellainen. Tilasin Englannista asti käsityöpaketin. Englannista siksi, että Riversidedrift House Needlework suunnittelee perinteisen merkkausliinan tyylisiä moderneja malleja. Bathissa toimiva Jane Austen Centren museokauppa myi erityisen viehättävää kirjailija Jane Austenille omistettua merkkausliinan työpakettia. Sen aiheena on kirjailijan syntymäkoti Steventonin pappila. Ompelutyö tehdään ristipistoilla kanavakankaaseen ja aitoenglantilaisilla villalangoilla. Saadaanpa nähdä, saanko valmiiksi oman ”merkkausliinani”… vai jääkö se kesken? 😊


Kuvat: Tiden 22.11.1913 no 48. Munsterhjelm, Matilda Charlotta Eleonora. Merkkausliina. Suomen Kansallismuseo: Historialliset kokoelmat.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti