Hovinkartanon irtaimistoa 1800-luvun alussa

Millainen oli hämäläisen maalaiskartanon irtaimisto 1800-luvun alussa? Irtaimisto ja huonekalut kertovat paljon myös omistajista ja heidän vauraudestaan, parhaimmillaan jopa harrastuksista ja ajankäytöstä. Tarkastellaanpa Hauhon Sotjalan Hovinkartanoa, joka periytyi kihlakunnantuomari Wilhelm Leopoldin tyttärentyttärelle Margareta Charlotta Gripenbergille, joka avioitui vuonna 1828 Carl Emil Furuhjelmin kanssa. 

Margareta Charlotta kuoli vuonna 1834 vain 36-vuotiaana muutamaa vuotta aiemmin valmistuneessa Hovinkartanon uudessa empiretyylisessä päärakennuksessa. Joten perukirjan avulla meille hahmottuu osa vanhasta päärakennuksesta uuteen siirrettyä irtaimistoa. Aviopari oli varmasti hankkinut uuteen päärakennukseen uusia huonekaluja, jotka päätyivät ajan tavan mukaan aviomiehen nimiin. Margareta Charlottan perukirjassa luetellaan niitä huonekaluja, jotka hän oli perinyt kartanon mukana vanhemmiltaan Odert Albert Gripenbergiltä ja Margareta Leopoldilta. Siten voimme hahmotella, millaisia kalusteita ja irtaimistoa on ollut Hovinkartanossa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. 

Huonekalujen väriä tai malleja ei saa selville, mutta aikakauden tyylisuunnista on olemassa tietoa. Perukirja ei kerro myöskään sitä, minne luetellut huonekalut oli sijoiteltu kartanossa. Mutta sitä voimme yrittää päätellä. Hovinkartanon salissa oli todennäköisesti maalattu topattu sohva, johon kuului myös tyynyt. Lisäksi oli kolme muuta pienempää topattua sohvaa sekä kaksi paria nojatuoleja. Seinällä oli kaksi peiliä, joiden alla oli pienet kiillotetut pöydät. Erillinen teepöytä löytyi kahden pienemmän pyöreän pöydän lisäksi. Erityisen muodikkaita 1800-luvun alussa olivat suuret uurnamaiset koristemaljakot, jollaisia Hovinkartanossakin oli peräti kaksi paria. Lisäksi mainitaan posliinimaljakko. Siro maalattu kirjoituspulpetti saattoi sekin sopia salin kalustukseen.

Yksittäisiä tuoleja oli Hovinkartanossa poikkeuksellisen runsaasti. Kahdeksantoista tuolia oli verhottu painetulla kankaalla ja kaksitoista nahkaisella päällyksellä. Tuolimäärä kertoo siitä, että kartanossa oli istuttu pitkään käräjiä ja pidetty muitakin kokouksia jo 1700-luvulla. Samaan voisi viitata kaksi pitkää pöytää ja peräti kolme vanhaa isoa kirjoituspöytää (bureau), joihin kuului kaappi. Lisäksi oli vielä erillinen kirjakaappi. Herrojen neuvotteluihin liittyi olennaisesti mahonkinen tupakkalaatikko. Viisi paria tinaisia korkeita kynttiläjalkoja ja kaksi matalampaa jalkaa sopivat valaisemaan talvista pimeyttä.

Rouvien hallitsemaan maailmaan liittyivät varmasti kaksi pitkää lipastoa eli senkkiä sekä tietenkin suuri liinavaatekaappi. Keittiöstä tai sen lähettyviltä löytyi kaksi vanhaa ruokakaappia sekä maustekaappi. Kenties maininta vanha viittaa peräti suuriin barokkityylisiin vankkoihin kaappeihin. Astioita perukirjassa luetellaankin suuri määrä viinilaseista lautasiin ja ruuanlaittovälineisiin. Viini- ja olutpulloja on laskettu yhteensä kaksisataa ja erikseen kaksitoista paloviinaa varten.

Rouvan kaappi viittaa kartanonrouvan omaan kamariin samoin kuin kaksi maalattua ompelupöytää ja rukki. Makuukamareihin oli sijoitettuna pesupöytiä (komuuti) sekä tietenkin vuoteita. Aviopari nukkui petsatussa parisängyssä. Muista kamareista löytyi neljä maalattua sänkyä, sekä kuusi vaatimattomampaa sänkyä. Yksi maalattu lapsen tuolikin kuului kalustoon. Kahdella sermillä huonetta voitiin jakaa osiin. Kenties rouvan käytössä oli petsattu kirjoituspöytä ja samoin toiletti peili, johon kuului mahonkinen pöytä. Pieni miehen mahonkinen toalettirasia saattoi kulkea matkoilla herran mukana, joskin sitä varten oli matkaschatulleja, koristeellisia pieniä arkkuja, joista löytyi tarpeellisia toilettivälineitä. Peruukin käherrysrauta kertoo omaa kieltään 1700-luvun muodista. 

Interiööri 1800-luvun alusta

Jotakin Hovinkartanonherrojen harrastuksista kertoo aseiden ja metsästysvälineiden määrä. Toki aseet liittyivät myös 1700-luvulle, jolloin sukupiirissä oli ollut upseereita. Vanha hakapyssy, neljä pistoolia ja luodikko sekä ammuslaukut kuuluivat kartanoon ja samoin kaksi sapelia. Erilaisia kalastusvälineitä riitti kartanosta läheisen Pyhäjärven vesiin. Missä lie on käytetty hylkeiden pyyntiin tarkoitettua harppuunaa? Ei ainakaan Hauholla.

Kaiken kaikkiaan Hovinkartanon rouvan Margareta Charlotta Gripenbergin perukirja on sekoitus uutta ja vanhaa irtaimistoa. Ei välttämättä kovin arvokasta mutta kiinnostavaa. Siinä näkyy muistoja hänen vanhempiensa aikakaudesta ja osin vielä vanhemmastakin ajasta, jolloin tuomari Wilhelm Leopold oli hallinnut Hovinkartanoa.

 

Lähteet:

Margareta Charlotta Furuhjelmin, os. Gripenberg perukirja  10.10.1834. KA Turun hovioikeuden arkisto. Aatelin perukirjat.

Kuvat:

Heinrich-Hansen, Adolf 1899: Sommerblomsterne arrangeres. Wikimedia commons.

Modes et Manières du Jour, 1799-1800, No. 23

Kodin kynttilät 1929