Tarinoita Hauhon Lautsian kartanosta osa 4

Valtakunta nimeltä Lautsia

Hauhon Lautsian kartano oli 1800-luvulla kooltaan 627 tynnyrinalaa, josta metsää 453 tynnyrinalaa. Sen lisäksi kokonaisuuteen kuului vielä Alvettulan Hakkolan tilan 253 tynnyrinalaa, josta metsää 220 tynnyrinalaa. Torppia oli viisi, joskin niiden lukumäärä vaihteli vuosien varrella kartanon tarpeiden mukaan, samoin kuin Ilmoilassa sijainneiden lampuotitilojenkin. Furuholma oli 1600-luvulla muodostettu entinen Ilmoilan kartano, joka sekin liitettiin Lautsian kartanoon 1800-luvulla. Sen alaisuudessa oli enimmillään kuusi lampuotitilaa ja 2-3 torppaa. Vuodesta 1834 Lautsiaan kuului myös Matkantaan Kompeli ja puolet Äyrikkälästä. 

Lautsian laajat omistukset kiersivät Ilmoilanselkää

Lautsian alaisia torppia olivat 1850-luvulla Ilmoilanselän itäpuolella sijainneet Antila, Kyläloinen, Myllymäki ja Särkisilta. Furuholman alaisuudesta Ilmoilassa löytyivät Aholan, Krogin ja Ojalan torpat. Furuholman lampuotitiloja Ilmoilassa olivat Klaasu, Jussila (Rantala), Lepistö ja Siukola. Esi-isäni renkivouti Matti Matinpoika oli Siukolan sukua. Hänen varhaisin tunnettu esi-isänsä ilmaantui lampuotitilalle samaan aikaan kuin Schulmanit Lautsiaan eli 1700-luvun alussa. Kahden suvun yhteinen taival siis kesti peräti pari sataa vuotta.

Lautsian torpat Kalmbergin kartassa 1855

Kartanon päärakennuksen komeat nelikulmaiset portinpylväät tehtiin tiilestä. Sisääntulotien vasemmalla puolella sijaitsi tiilimakasiini ja oikealla rivi talousrakennuksia, kuten riihi, aittoja, latoja ja karjarakennukset. Hevosia oli kuusi, lehmiä n. 40 ja lampaita 50. Lähellä Myllymäkeä ja Myllymäen torppaa sijaitsi kartanon vesimylly - ja toki alueelta löytyi myös tuulimylly. Lähellä Lautsiaa on myös Hauhon ainoa varmaksi todettu linnavuori, pieni, mutta vaikeapääsyinen Teponlinna.

Päärakennus "corps-de-logi" sijaitsi pienellä kummulla Ilmoilanselän rannalla. Luultavasti vielä 1700-luvulla se oli tavan mukaan punaiseksi maalattu ja satulakattoinen rakennus, jossa oli korkeintaan muutama huone. Vuonna 1860 vanhan tilalle nousi arkkitehti Degertin piirtämä uusi komea empiretyylinen päärakennus, joka maalattiin kullankeltaiseksi. Yläkerrassa oli neljä huonetta sekä niiden lisäksi suuri sali empiretyylisine pariovineen. Alakerrassa oli kymmenen huonetta, jotka olivat yläkerran huoneita matalampia. Herraskartanoiden tapaan päärakennuksen sivuilla olivat erilliset matalat ”flyygelipytingit”. Lautsian kartanosta huolehti vouti, renkivouti, neljä renkiä ja kolme piikaa sekä torpparit. Oma puutarhurikin asui kartanon alueella. Sisätöissä häärivät vaihtuvat talousmamsellit ja seuraneidit eli demoisellet. 

Lautsia oli 1860-luvulla komea, laaja ja ajanmukainen herraskartanokokonaisuus, jonka omistukset hallitsivat Ilmoilanselän rantoja. Nykyisin tästä kaikesta on jäljellä enää vain huvimaja lomakeskuksen pihalla. Lahdentietä 12 ajava tuskin huomaa, että ohitti vanhan herraskartanomijöön

Lähde: Lautsia gård. Det Schulmanska familjegodset. Släktmeddelanden no 14. Hauhon rippikirjat 1850-1859.