Tarinoita Hauhon Lautsian kartanosta osa 2

Fredrika Hillerström ja punainen kapioarkku

Tarinat Lautsian kartanosta 1800-luvulla jatkuvat. Tällä kertaa pääosan saa Lautsian kartanon piika Fredrika Hillerström, joka oli neljä vuotta kartanossa piikana ja myös esi-isäni Matti Matinpojan ensimmäinen vaimo. 

Fredrika syntyi vuonna 1828 Hämeenlinnassa käsityöläisperheeseen. Isä oli satulaseppä Fredrik Hillerström, jonka isä Johan oli toiminut kuskina Hämeenlinnassa. Perhe muutti vuonna 1830 Hauhon Hahkialan kartanon alaisuuteen. Hahkialassa varttuneen nuoren Fredrika-tytön murheeksi osoittautui rippikoulu ja lukemaan opettelu. Möllerin katekismus ei tahtonut sujua ja reput tuli ensiyrityksellä. Pappi kirjasi Fredrikan kohdalle, että tämä "lukee auttavasti". Toisella kerralla onnisti ja 14.6.1844 Fredrika läpäisi rippikoulun. Silti: joka ainoa kerta hän sai kinkerien jälkeen rippikirjaan merkinnän, että lukee huonosti. Oppimisvaikeuksia ei ajalla tunnettu, vaan kaikki johtui laiskuudesta. Isosisko Serafiakin luki huonosti ja muuttokirjan mukaan hän oli hieman vältellytkin kinkereitä. 

Fredrika muutti 15-vuotiaana Hämeenlinnaan sisarensa perässä. Sieltä hän palasi jo vuoden kuluttua ja oli Hauhon pappilassa piikana. Muuttomerkintää ei löydy. Vuonna 1849 Fredrika pestattiin piiaksi Lautsian kartanoon, jonne tuli saman vuonna rengiksi pari vuotta vanhempi Matti Matinpoika. Pari alkoi ehkä pitää yhtä varsin pian. Molemmat viihtyivät vuosia kartanossa piikana ja renkinä.

Kuulutuksiakin päätettiin lopulta hakea. Mutta Fredrikalta ei löytynytkään todistusta oleskelustaan Hämeenlinnassa. Oliko hän siis esteetön solmimaan avioliittoa? Minne lie muuttokirja kadonnut vai oliko nuori tyttö sellaista muistanut edes papilta hakea. Puuttuva asiakirja mahdollisesti pitkitti suhteen virallistamista. Asialla alkoi olla lopulta kiire, sillä kevättalvella 1854 Fredrika oli raskaana. Matti Matinpoika ja Fredrika Hillerström kuulutettiin avioliittoon maaliskuussa ja sen jälkeen vihittiin – puuttuvasta asiakirjasta huolimatta. 

        Robert Wilhelm Ekmanin maalauksessa on hämäläisiä pukuja Tammelasta vuodelta 1867. Kansalliskirjasto.

Nuoren parin onni päättyi surullisen lyhyeen, sillä Fredrika menehtyi synnytykseen 26-vuotiaana 5.7.1854. Lapsi ei edes syntynyt. Avioliittoa ehti siis kestää vain kolmisen kuukautta. Jälkeen jäi sureva nuori leskimies Matti, joka joutui piirtämään puumerkkinsä vaimon perukirjaan.

Miten pukeutui Lautsian kartanon renginvaimo?

Fredrika Hillerströmin punaiseksi maalatusta kapiokirstusta löytyi nuoren vaimon täydellinen vaatevarasto. Nuorena nukkuneen naisen vaatevarasto kertoo laajeminkin piikojen kapioista, jotka oli tarkoitettu koko elämän ajalle. Epäilemättä satulaseppäisä oli avustanut tyttärensä kapioiden hankintaa, sillä Fredrikan vaatevarasto on varsin komea.

Juhlaviin tapahtumiin kuten kirkkoon, Fredrika saattoi pukeutua mustaan päällystakkiin ja mustaan vihtoriinileninkiin, joka tarkoitti alpakanvillasta kudottua juhlahametta. Lisäksi vaatearkusta löytyi melkoinen määrä leninkejä: vihreä leninki, raidallinen kalmunki- eli satiinileninki ja peräti kolme raidallista puuvillaleninkiä. Valkoisen erillisen alushameen lisäksi oli vielä puolivillainen hame sekä puuvillahame. Toki löytyi paitojakin: kaksi puuvillapaitaa sekä villapaita. Jalkoihin oli laittaa kaksi paria valkoisia sukkia ja kaksi paria kenkiä.

Fredrika saattoi myös valita kahden eri silkkihuivin väliltä tai kietaista kaulaansa lämpimän villahuivin, joita myös oli kaksi. Ja kaikki siis pakattuna punaiseksi maalattuun kapiokirstuun. Fredrikalta jäi myös psalmikirja. Kenties hän sitä lukemalla yritti parantaa lukutaitoaan, josta häntä lyhyen elämän ajan toistuvasti rippikirjassa jaksettiin moittia.

Arkistolähteet: Hauhon seurakunnan kirkonarkiston asiakirjat.