Joulu Lautsian kartanossa 1781

Tuohon aikaan Hauhon Lautsian kartanossa asuivat kapteeni Carl Fredrik Schulman ja tämän vaimo Ebba Christina Thilman. Kapteeni oli saanut eron armeijasta vuonna 1778. Lapsia avioparilla oli kolme: Otto Wilhelm 13-vuotta, Ebba Fredrika 10-vuotta ja Carl Fredrik 8-vuotta. Perhe oli muuttanut Orimattilasta perintökartanoonsa vasta vuonna 1778, siis samana vuonna, kun kapteeni erosi armeijasta. Nyt hän saattoi keski-ikäisenä viettää viimeinkin herrasmiehen perhe-elämää. Carl Fredrikistä ei pitänyt koskaan tulla Lautsian isäntää, koska hänellä oli vanhempi veli vänrikki Otto Reinhold Schulman. Tämä teki sotilasuran, mutta ei koskaan avioitunut, vaan tyytyi setämiehen osaan.

Suvun perimätiedon mukaan kapteeni Carl Fredrik Schulman oli ”tarmokas, työteliäs ja rehellinen mies, joka uurasti maaomaisuutensa eteen ja laajensi sitä lunastamalla Sotjalan Niuran augmenttitilan ja Luopioisten Kouvalan Melkkaan. Rouva Ebba Tihlman taas oli ”taitava perheeäiti, joka auttoi miestään kartanon hoidossa.”

Paras ja rehellisinkin aatelismies oli silti joskus veloissa- jopa pahasti. Tosin rahvaan eteen käräjille asti päätyminen oli kyllä hieman noloa. Pormestari Johan Wasenius ilmaantui Hauholle vuoden 1782 talvikäräjille vaatimaan kapteeni Carl Fredrik Schulmania tilille veloista. Hän oli porvarille velkaa 29 taalaria ja 49 killinkiä. Wasenius oli tehnyt paperille valmiiksi selvät rätingit saatavista aina vuodesta 1777 lähtien. Velkaa kauppiaille oli alkanut kertyä siitä lähtien, kun perhe asettui Lautsian kartanoon. Mutta lykätään näin joulun alla velkajutut vielä taka-alalle ja tarkastellaan lähemmin Lautsian kartanon jouluostoksia.

Joulukuun 19. päivänä 1781 Lautsian kartanoon oli ostettu tarpeita joululeivontaan: sahramia, inkivääriä, muskottia, rusinoita ja kardemummaa sekä kuivattuja väskynöitä eli luumuja. Lisäksi listalla oli mustapippuria, maustepippuria ja fenkolia, joilla voitiin maustaa esimerkiksi kalaa. Ja sitähän saatiin Ilmoilanselältä, jonka rannalla kartanon silloinen punaiseksi maalattu yksikerroksinen päärakennus sijaitsi.

Maustelista viittaa siihen, että sahramipullat ja luumusoppa löytyivät Lautsian vuoden 1781 joulupöydästä. Myös ranskalaista viiniä ja arrakkia löytyi kartanon jouluvieraille. Viiniä lämmitettiin ja maustettiin glögiksi. Vähintään Lautsiassa vierailivat Carl Fredrikin sisar Anna Maria ja tämän aviomies Johan Henrik Ammondin Kalailan Heikkilän virkatalosta. Hartolasta paikalle voitiin odotella joulunpyhinä myös isännän nuorempaa veljeä kersantti Gustaf Robert Schulmania perheineen. 

Joulun juhlapöytä Lautsiassa oli katettu aatelisen komeasti. Siitä kertoo nimittäin se, että myös hämeenlinnalainen kultaseppä Petter Törnqvist karhusi maksuja hopeisesta suolakosta, sokerikosta ja kermakosta. Pienet joululahjatkin kuuluivat jo 1700-luvulla perinteisiin säätyläisperheissä ja kartanoissa. Lautsiassa nämä pienet yllätykset voitiin kätkeä paperiin ja sinetöidä paketit punaisella lakalla, jota oli myös hankittu Waseniukselta jouluksi 1781.

Lautsian kartanoon joulukuussa tilatut ruokatavarat kertovat siitä, että kartanokeittiössä tunnettiin 1700-luvun herrasväen jouluherkut. Säätyläisrouville oli olemassa kokeneen ruotsalaisen talousmamsellin Cajsa Wargin keittokirja Hjelpredai Hushållningen För Unga Fruentimber vuodelta 1755. Siitä löytyvät monet piparkakkuohjeetkin. Niitäkin tarjottiin kahvin kanssa, jota Lautsiassa kului melkoisesti. 

Hyvän jouluaterian jälkeen keitettiin kahvit ja Lautsian isäntä Carl Fredrik Schulman saattoi ottaa kynttilän valossa mukavan asennon ja polttaa piipullisen kaikkein parasta tupakkalaatua, jota häneltä kuluikin vuosittain useita kartuuseja.

Cajsa Wargin keittokirjan piparkakkuohje

 

 

Hauhon Kaurakarpiolta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!

 

Lähde: Hollolan tuomiokunta, Hauhon käräjät 18.4.1782.

Kuva: Petter Törnqvistin hopeinen sokerikko vuodelta 1784 (Bukowski), Pehr Hillerström: Stilleben. Wikimedia Commons.