”Suuressa kaakeliuunissa rätisi iloinen valkea ja sen
edessä seisoi nuori renki Raffo, jolla oli mustat kiharat ja salamoivat silmät.
Kartanon Adonis, joka lämmitteli jäisiä käsiään sekä samalla tyttöjen ei niin
kovin jäisiä sydämiä.”
Matilda von Kraemerin muistelmissa huomio kiinnittyy
Hyömäen kartanon renkiin Raffoon, joka nauratteli kartanon piikoja, ja jopa
kartanon nuoret neiditkin huomioivat hänen komean ulkomuotonsa. Kreikan tarustossa itse rakkaudenjumalatar Afroditekin rakasti kuvankaunista Adonis-nuorukaista. Kovin paljon
päättelyä ei tarvita Raffon henkilöllisyyden selvittämiseksi. Hyömäen
kartanossa palveli usean vuoden ajan Rafael Spir, jonka raamatullinen nimi tuli arkkienkeliltä. Suhteellisen harvinainen etunimi
lyhenee luontevasti muotoon ”Raffo”.
Rafael Jaakonpoika syntyi 11.4.1825
Miehoilan Juntulan talon Sampaan torpassa. Hänen isänsä oli entinen sotilas ja
torppari Jaakko Samuelinpoika Spir ja äitinsä Eva Lena Strömberg. Eva Lenan isä
oli asustellut itsellisenä Vitsiälässä ja Jaakko Samuelinpoika oli muuttanut Tuuloksesta
rengiksi Vitsiälään. Pari törmäsi toisiinsa Seppälässä, jossa molemmat olivat
palveluksessa. Avioliitto solmittiin jouluna 1821, ja Jaakolle ilmaantui
sukunimi Spir. Yhteiselämää jatkettiin pari vuotta piikana ja renkinä, kunnes aukesi
pääsy Miehoilan Juntulan torppareiksi. Perhe kasvoi peräti neljällä pojalla.
Rafelin lapsuuden maisemaa oli Torvoilan kylä, jonka läheisyydessä Sampaan torppa
sijaitsi. Vuonna 1838 perhe muutti ensin
itsellisiksi Vitsiälään ja sieltä pari vuotta myöhemmin Hyömäen kylään. Rafael
oli tuolloin 15-vuotias. Sitä kautta tuli tutuksi kartano ja sen tienoot. Vuonna
1842 Rafael Spir täytti 17-vuotta ja hänet mainitaan Hyömäen kartanossa
renkinä. Erikoisempi elämänvaihe Rafaelin elämässä alkoi seuraavana vuonna.
Hänet nimittäin merkittiin muuttaneeksi Turkuun. Rafael Spir lähetettiin sinne
opiskelemaan. Ehkäpä Gustava von Platen oli hankkeen takana ja oli pistänyt
merkille pojan pätevyyden puutarhurin apuna.
Rafael löytyy vuonna 1843 Turun
Kupittaalle perustetun puutarhakoulun oppilasluettelosta. Vuonna 1837
perustettu Suomen Puutarhaviljelyseura sai maata Kupittaan kylpylän
läheisyydestä. Sinne perustettiin vuonna 1841 puutarhakoulu, jonka oppilaat
huolehtivat samalla puiston istutuksista. Kupittaalla oli jo ennestään kuuluisa kylpylä,
kaivohuone ja sen yhteydessä juhlasali. Puistossa järjestettiin kaupunkilaisille
monenlaisia huvituksia.
 |
| Rafael löytyy rippikirjasta Suomen Puutarhaseuran koulusta (neljäs alhaalta) |
Turun Kupittaalla syrjäkylillä varttuneelle
hauholaisnuorukaiselle avautui suuri maailma. Ei siis ihme, että Rafaelille
kertyi itsevarmuutta. Eikä ihme, jos piikatytöt häntä ihailivat – ja vähän jopa
aatelisneiditkin. Nuori komea maailmanmies palasi vuonna 1846 puutarhamestarina
Hauhon Hyömäen kartanoon. Lukutaidossa 21-vuotiaalla Rafaelilla katsottiin
olevan toivomisen varaa, mutta tuskinpa se uudessa ammatissa haittasi. Kirkkoherran
mukaan Rafael hallitsi Katekismuksen ”jollaintavoin” vuonna 1848.
 |
| Rafaelin muuttokirja Turusta |
Matilda von
Kraemer ei mainitse Raffon olleen kartanon puutarhuri. Hän nimitti tätä
rengiksi ja kertoi Raffon tulleen usein vaunuilla noutamaan heitä
Hämeenlinnasta Hauholle. Raffo hoiteli ilmeisesti myöhemmin muitakin toimia
kuin vain puutarhanhoitoa. Piikojen sydämiä poltellut ”Adonis” teki lopullisen valintansa, kun kartanoon vuonna 1848 palkattiin piiaksi 29-vuotias Albertina Antintytär. Nuorukaista
kuusi vuotta vanhempi Albertina voitti Raffon nopeasti omakseen.
Kihlapari
siirtyi Hauhon pappilaan, jossa Rafael Spiristä tuli
kirkkoherra Karl Elias Alopaeuksen puutarhurimestari. Häitä
tanssittiin Hauhon kirkonkylässä joulunaikaan 1849. Seuraavana vuonna
Rafael vaimoineen otti muuttokirjan Hattulaan. Hänestä tuli seuraaviksi
vuosiksi Hurttalan Herrnäsin kartanon puutarhurimestari.
Oikeastaan hauholaisen Rafael ”Raffo” Spirin tarina on varsin poikkeuksellinen. Hän varttui
torpanpoikana Roineentakana Torvoilan ja Miehoilan laitamilla, päätyi kartanorengiksi,
joka saavutti luottamusta ja pääsi Turkuun puutarhakouluun. Hauhon pappilaa
ympäristöineen voisi oikeastaan pitää puutarhamestari Rafael Spirin muistomerkkinä, sillä kukapa
tietää, vaikka hän olisi suunnitellut ja toteuttanut 1840-luvulla rakennetun
uuden pappilarakennuksen ympärille puutarhan. Sehän olisi periaatteessa täysin
mahdollista.
 |
| Hauhon pappila |