Lokakuun 29. päivänä 1789 vihittiin Hauholla avioliittoon
leski-isäntä Anders Gabrielinpoika Kaivola Torvoilasta ja Gretha Stråhle
Sotjalan Hovinkartanosta. Liitto näyttäisi melko tavanomaiselta: leskeksi
jäänyt isäntämies nai kartanossa palvelleen piian. Mutta tässä tapauksessa kaikki
ei ollut sitä miltä se vihittyjen luettelossa näyttää. Tilanne oli
monimutkaisempi.
Olen havainnut, että kartanomaailman salien ja kamarien
puolelta ei avioiduttu talollisten kanssa. Tämä koski niin
säätyläisineitejä kuin parempia palvelijattariakin. Siten Greta Stråhle on
melkoinen poikkeus. Hän työskenteli vuosia kartanoissa sisäpiikana ennen avioitumistaan
talonemännäksi Torvoilaan. Greta oli tuolloin jo yli 40 vuotias. Hän oli
muuttanut Hovinkartanoon vuonna 1772 Tyrvännöstä. Tittelinä Greta Stråhlella
oli koko ajan ”jungfru” mikä merkitsi sitä, että hänet luokiteltiin jonnekin
säätyläistön rajamaille.
Greta vaikuttaisi olleen Sääksmäen Rapolan kartanon
ratsumiehen Lucas Stråhlen vuonna 1743 syntynyt tytär. Isä kaatui sodassa samana vuonna,
kun nuorin tytär syntyi. Leski Anna Matintytär muutti lapsineen itselliseksi
Voipaalan kartanoon. Lucas Stråhle oli sotilasrullien mukaan syntynyt
1600-luvun lopulla Kalvolassa. Sen tarkempia tietoja ei löydy. Koska
muuttomerkinnät ovat epäselviä, niin Margareta (Greta) Stråhlen tausta jää epävarmaksi. Varmaa on vain se, että hän oli vuoteen 1772 mennessä
hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, joiden perusteella hänet voitiin
luokitella ”neiti” -nimekkeen alle. Greta oli ”huspiga” eli sisäpiika Wilhelm
Leopoldin perheessä, jossa kasvoi kolme nuorta neitiä. Tehtävä edellytti Gretalta
ruotsin kielen taitoa ja tietyn tapakulttuurin hallitsemista, mikä ei
luonnistunut keneltä tahansa sotamiehen tyttäreltä.
Entäpä sitten Torvoilan
Kaivolan leski-isäntä Anders Gabrielinpoika? Ei hän ollut Kaivolan vanhaa sukua, vaan
tullut taloon vävyksi. Anders syntyi vuonna 1739 talollisenpoikana Pälkäneen
Joensuun Heikkilässä. Talon peri vanhin veli Henrik. Anders otti pestin
Kuiseman Herralan säätyläistaloudessa ja sen jälkeen Tyrvännön Lahdentaan kartanossa.
Sieltä hän palasi kotitaloonsa Heikkilään. Nuorta miestä onnisti. Hän avioitui
vuonna 1764 Torvoilan Kaivolan leskeksi jääneen nuoren emännän Sofia Juhontyttären
kanssa. Kaivolan tila oli jaettu kahtia ja Anders pääsi isännöimään sen toista
puolikasta. Sofia oli syntynyt Miehoilan Paavolasta ja avioitunut vuonna 1757
Kaivolan isännän Juho Erikinpojan kanssa. Tästä liitosta oli syntynyt lapsi Juho, joka perisi tilan.
Kaivolan nuori isäntä Juho oli avioitunut jo vuonna 1781
Sahalahtelaisen rusthollintyttären Anna Henrikintyttären kanssa. Kaivolan suku
oli asunut tilalla ainakin jo 1400-luvulta asti eikä ketju katkennut nytkään. Orvoksi jäänyt Juho Juhonpoika ehti elää monimutkaisessa ”uusperheessä”: hän sai ensin
isäpuolen ja aikuisena myös äitipuolen Greta Stråhlen. Jää arvailuksi,
miten arki sujui vuodesta 1789 Kaivolassa. Miten hoitui herraväen sisäköltä
vanhan hämäläisen sukutilan emännyys? Vai olivatko talon ohjat jo nuorella
parilla? Jäivätkö Anders ja Greta syrjäisessä Torvoilan kylässä hivenen
eriseuraisiksi ja ulkopuolisiksi? Anders Gabrielinpoika löytyy kummina
Ylhäisten isäntäparin lapselta vuonna 1798, mutta Greta ei löydy yhdenkään
Torvoilassa syntyneen lapsen kummiluettelosta.
 |
| Torvoilan kylää |
On hyvin mahdollista, että
Greta ja Anders olivat omaksuneet kartanoissa herraskaiset tavat ja sijoittuivat jonnekin
talonpoikaiston ja säätyläistön välimaastoon. Molemmat ilmeisesti osasivat ruotsia,
sillä Anders Gabrielinpojasta löytyy maininta notaari Johan Walleniuksen
päiväkirjasta. Tieto viittaa siihen, että Anders ja Greta ainakin jossain
määrin seurustelivat pitäjän säätyläisten kanssa, pääsemättä kuitenkaan varsinaiseen
seurapiiriin. Johan Wallenius kirjoitti
7.4.1791 seuraavasti: ”Panttasin lanko Hallenbergin 400 taalarin saatavan
vakuudeksi Torvoilan Kaivolan isännälle 46 kpl käsittävän rahakokoelman,
arvoltaan 26 taal. 40 s. specie.”
 |
| Hämeen Sanomat 13.5.1884 |
Päiväkirja ei kerro rahakokoelman kohtalosta
sen enempää, mutta se tiedetään, että Kaivolan talon karjapihalta löytyi vuonna
1884 mystinen kattila, joka oli täynnä 1700-luvun kuparikolikoita. Kenties
monimutkainen perhekuvio sai Andersin tai Gretan varautumaan mahdollisten
perintöriitojen varalle. Tai sitten rahakattila kätkettiin vasta Suomen sodan
kynnyksellä varmuuden vuoksi. Sefanias Kaivola toimitti rahalöydön
asianmukaisesti Helsingin Yliopiston raha- ja mitalikabinettiin, jonne sitä ei
kuitenkaan huolittu. Ilmeisesti 1700-luvun kuparikolikot katsottiin liian
uusiksi ja palautettiin isännälle, joka ilmeisesti myi ne eteenpäin. Sekin jää epäselväksi liittyykö Hallenbergin rahakokoelman panttaus löytöön.
Palataan vielä
lopuksi Greta Stråhleen. Hän jäi leskeksi vuonna 1798, ja kuoli Kaivolassa
vuonna 1811 kihtiin. Haudattujen luettelossa Anders oli Kaivolan ”vanha isäntä”
ja Greta Stråhle ”vanhaemäntä ja leski.” Virallinen hierarkia oli tarkkaa. He
olivat Kaivolan isäntä ja emäntä, tosin vailla mitään sukuyhteyttä taloon.
 |
| Kuparikolikko 1750-luvulta |
Tieto Kaivolan karjapihalta löydetyn rahakattilan vaiheista on saatu Virpi Nissilältä
Kuvat:
Kalmbergin kartasto 1855
A pretty maid carrying drinking chocolate on a tray. Stipple engraving by A. H. Payne after Liotard, c. 174, Wellcome Trust, Wikimedia commons
Kopparmynt, Skoklosters samling, Wikimedia commons
Tiina Miettinen